Näin syyskokousten aikaan moni tuoreempi yhdistysaktiivi tuskailee yhdistyksen sääntöjen vaalipykälien kanssa. Yhdistyslakihan tarjoaa enemmistövaalia oletusvaalitavaksi yhdistykseen, mutta koska se tuottaa turhan usein sattumatuloksia eikä tarjoa minkäänlaista vähemmistösuojaa ovat monet yhdistyksen sääntöjä kirjoittavat valinneet korvata sen jollakin yhdistylaissa mainituista tai jollakin muulla suhteellisella vaalitavalla. Vaikka enemmistövaali tuottaakin välillä riitoja siitä miten se pitäisi toteuttaa, on se kuitenkin yksinkertaista yhteenlaskua, siinä kun suhteellisissa vaaleissa pitää osata myös kertoa ja jakaa. Tässä artikkelissa on liitteenä pari apuvälinettä suhteellisen vaalin laskemiseen.
Suhteellinen vaalihan voidaan toteuttaa monilla eri tavoilla. Yhdistyslain 29 § tuntee listavaalin, henkilökohtaisen listavaalin ja henkilökohtaisen listattoman vaalin – kaikki d’Hondtin laskentatapaa käyttäen. Lisäksi se antaa mahdollisuuden säätää säännöissä käytettäväksi muuta suhteellista vaalitapaa; tällaisia ovat esimerkiksi edellisten muunnokset vaikkapa Sainte-Laguën laskentavalla tai siirtoäänijärjestelmä (STV, ”suhteellisesti tarkentuva vaali”). Erilaisista vaalitavoista löytyy helposti tietoa esimerkiksi Wikipediasta.
Liitteenä olevat käsilaskenta-arkki (PDF) ja taulukkolaskentaohjelman laskenta-arkit (Open Office ja Excel) ovat pikaisesti laatimiani apuvälineistä suhteellisen vaalin laskemiseen. Parhaiten ne soveltuvat henkilökohtaisen listattoman vaalin laskemiseen d’Hondtin laskentatavalla, mutta niitä voi soveltaa pienin muutoksin myös muihin edellä mainittuihin vaalitapoihin. Perusajatuksena on, että äänestäjät voivat luetella äänestyslippuunsa määrän X ehdokkaita sovitulla tunnuksella (etunimi, numero, sukunimi…). Apuvälineitäni käyttäen vaalin laskeminen on helpointa toteuttaa niin, että ehdokkaat listataan tarvittavaan määrään käsilaskenta-arkkeja. Tämän jälkeen yksi ääntenlaskija luettelee äänestyslippu kerrallaan äänensaajat järjestyksessä lipusta ja toinen kirjaa ne tukkimiehen kirjanpidolla käsilaskenta-arkille. Tämän jälkeen lasketaan ruutujen summat ja siirretään ne vastaaviin kohtiin taulukkolaskentaohjelman laskenta-arkkia. Tulokset saadaan taulukkolaskentaohjelmasta ulos suoraan. Laskenta voidaan suorittaa loppuun myös laskimella kertomalla ruutujen summat sarakeotsikon käänteisluvulla ja laskemalla rivisummat.
Tämä kaksivaiheinen laskenta on todettu suhteellisen yksinkertaiseksi ja helpoksi toteuttaa, varsinkin jos on käytettävissä tietokone ja taulukkolaskentaohjelma. Laskimella tuloksen laskeminen kestää tovin ja on varsin virhealtista. Toki koko hommankin voi tehdä tietokoneelle suoraan, mutta käsilaskenta-arkin käyttäminen on yleensä nopeampaa ja virheitä tulee vähemmän. Jos haluaa hifistellä, voi Excelin pistää tuottamaan valmiin tuloslistan toiseen työkirjan laskentataulukkoon Pivot-taulukointia käyttämällä, mutta tulokset saa myös aika näppärästi ihan manuaalisesti voittajat etsimällä. Mahdolliset arvonnat on joka tapauksessa syytä tehdä käsin.
Ääntenlaskijoiden työstä jää näitä välineitä käyttäen talteen:
- Äänestysliput, jotka on hyvä sulkea ääntenlaskennan päätyttyä kirjekuoreen, joka sinetöidään ääntenlaskijoiden allekirjoituksilla ja joka hävitetään avaamattomana kun pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Mikäli eri mielisyyksiä ilmenee, voidaan kuori avata kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden toimesta ja suorittaa tarkastuslaskenta.
- Ääntenlaskupöytäkirjoiksi käsilaskenta-arkki ja taulukkolaskennan tuloste (pöytäkirjaan pysyvästi liitettäviksi)
- Mahdollinen erillinen tuloslista, jossa ehdokkaat luetellaan äänimäärien/vertailulukujen järjestyksessä ja johon merkitään läpimenoraja
Apuvälineiden muokkaaminen Sainte-Laguën laskentatapaan on varsin helppo ja käsilaskenta-arkkia voi käyttää sellaisenaan. Listavaalien laskentaan apuvälineiden soveltaminen vaatii hiukan enemmän työtä.
Välillä kuulee jonkun kysyvän, miksi pitää tehdä niin vaikeasti, miksi ei voi käyttää kokonaislukuja? Matemaatikolle vastaus on ilmeinen, mutta kysyjälle joutuu usein piirtämään asteikon tai laskemaan prosentteja, jotta tulee havainnollistetuksi, että nämä laskentatavat eivät tuota samaa tulosta. Jokainen voi itse löytää vastauksen laskemalla kuinka monta prosenttia muutos yhdestä puolikkaaseen, kolmasosaan, neljäsosaan ja viidesosaan on ja kuinka monta prosenttia muutos yhdestä kahteen, kolmeen, neljään tai viiteen on.
Suhteellisen vaalin (d’Hondtin vaalitapa) laskentapohja
Open Office Calc laskentataulukko suhteellisen vaalin tuloksen laskemiseen