Robet Aldrich (toim.)
Rakkaus samaan sukupuoleen
Homoseksuaalisuuden historia
Kiina 2006
Multikustannus
384 sivua, 253 kuvaa, n. 45 €
Erinomainen perusteos homoseksuaalisuudesta kiinnostuneelle. Antaa erittäin tasapainoisen ja kattavan kuvan seksuaalisuuden moninaisuudesta. Kirja on kirjoitettu historiallisesta näkökulmasta useita kulttuuripiirejä tarkastellen. SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI KAIKILLE!
”GayLife and Culture: A World History” -niminen teos ilmestyi syksyllä 2006 yhtä aikaa alkuperäiskielellä ja käännettynä useille muille kielille. Robert Aldrichin toimittama huikea, lähes nelisatasivuinen järkäle on vaikuttava esitys 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa homoseksuaalisuudeksi nimetyn ilmiön historiasta ajalta ennen ajanlaskumme alkua nykypäivään. Kirjan esittelee paitsi juutalais-kristillisestä perinteestä nousevia länsimaita (Eurooppaa ja Yhdysvaltoja), myös Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoja, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän islamilaisia arabimaita ja Aasian kolmea suurta: Kiinaa, Japania ja Intiaa. Kirjan 14 lukua ovat Aldrichin lisäksi kirjoittaneet 13 muuta historian tutkijaa. Kirjoittajien lähdeviitteet muodostavat satojen lähteiden tieteellisen aineiston. Tekstiä elävöitetään 253 kuvan avulla.
Kirjan lukeminen on melkoinen urakka ja se herättää paitsi ajatuksia, myös tunteita. Alun kuvaus homoseksuaalisuudesta tärkeänä osana Kreikan ja Rooman valtakuntien rikasta kulttuuria antaa tilaa keskiajan järkyttävien vainojen kuvauksille ja uuden ajan alun marginaaliin pakottamiselle. Valistuksen ajan ja ”Homoseksuaalisuuden ajaksi” nimetyn 1870 – 1940 jakson keventää tunnelmaa vain hieman ja nostaa esille kysymyksen homoseksuaalisen identiteetin mielekkyydestä. Maailman sodat ja niitä seurannut politisoituminen kuvaa jo tunnetumpaa historian jaksoa ja vahvistaa esiinnouseita ajatuksia. Katsaus muihin kulttuureihin elvyttää jo paatunutta lukijaa ja lopun tyyliltään hyvin erilainen kirjoitus 1980-luvun jälkeisestä ajasta saa pohtimaan tulevaa ja nykytilan järkevyyttä.
Kokonaisuutena kirja pirtää eurooppalaisen perinteen laajenemisesta löytöretkien ja kolonialismin kautta surullisen kuvan. ”Länsimaistumisen” historia on sorron historiaa. Länsimaistumisen mukana ovat levinneet juutalais-kristilliset kielteiset asenteet ja monet alkuaan erittäin suvaitsevaiset ja jopa homoseksuaalista perinnettä vaalivat alueet ovat vastareaktiona lähetystyölle muuttuneet hyvin kielteisiksi. Lukijan täyttää pyhä viha juutalais-kristillistä moralismia ja perinnettä kohtaan: se on edetessään raiskannut ja alistanut jalompia ja arvokkaampia kulttuureita ”sivistyksen” ja autuaaksi tekevän ”länsimaistumisen” nimissä. Oikeastaan vain islamilaisessa kulttuuripiirissä ollaan alunperinkin oltu kielteisempiä kuin kristillisessä maailmassa. Näiden kolmen uskontokunnan lähtökohdat samalla alueella, jokseenkin samana ajanjaksona herättää kysymyksen: mikä on se yhteinen kulttuurinen trauma johon ihmisten on pitänyt reagoida näin voimakkaasti: kirjoittaa ”jumalallisiin” teksteihinsä kieltoja ihmisen perusolemusta vastaan?
Termi ’homoseksuaalisuus’ syntyi vasta aivan 1800-luvun lopulla ja yleistyi lääketieteen noustessa 1900-luvun alussa. Taustastaan johtuen se on hyvin kliininen ja suppea määritelmä, jonka sisällöstä on monia käsityksiä. Paljon vanhempi, mutta aivan yhtä rajallinen termi on englanninkielisessä kulttuurissa kulkeva sodomian ja sodomiitin käsite. Sekä homoseksuaalisuus että sodomia ovat syntyneet ja saaneet muotonsa länsimaisessa juutalaiskristillisessä perinteessä kielteisen suhtautumisen kautta. Toinen kirjan herättämistä keskeisistä ajatuksista onkin, miksi modernit homot ja lesbot niin mielellään kantavat näin negatiivista ja rajoittunutta identiteettiä. Ilmeisesti tässäkin on kysymys vastareaktiosta – tällä kertaa negatiivisen ilmaisun käytöllä viedään siltä voima ja käännetään se omaksi yhteiseksi identiteetiksi. Queer-teorian syntymisen jälkeen aika on kuitenkin muuttunut ja aika voisi olla kypsä paluuseen vapaampaan olemisen tapaan ilman luokittelevia määritelmiä. Nuorten yleistyvä kieltäytyminen määrittelemästä omaa seksuaalista suuntautumistaa lienee ensimmäisiä merkkejä tästä. Yhtä kaikki Rakkaus samaan sukupuoleen opettaa meille, että homoseksuaaliseksi nykyään kutsuttua käyttäytymistä on erilaisissa kulttuurisissa muodoissa ollut kautta historian kaikissa yhteiskunnissa. Koskaan siitä ei kuitenkaan ole pidetty niin paljon melua ja käytetty niin paljon aikaa sen hallitsemiseen luokitteluilla ja määritelmillä kuin viimeisen vuosisadan aikana.
Kirja herättää myös kysymyksen vähemmistö – enemmistö asetelmasta. Kysymys syntyy sitä, että että homoseksuaalinen identiteetti kyseenalaistuu. Näin vähemmistön olemassa olo on kyseenalainen ja homoseksuaalisesti käyttäytyviä ovatkin potentiaalisesti kaikki. ”Enemmistö” heteroseksuaaleja on toki kyseenalaistettu jo aikaisemmin mm. kyseenalaistamalla onko heteroseksuaalista identiteettiä oikeastaan olemassa koska sitä ei tarvitse rakentaa ja toisaalta tilastollisten tutkimusten kautta kun näyttää siltä, että vähintään joka kymmenes, usein jopa joka viides vastaaja ilmoittaa joskus tai ajoittain harrastavansa seksiä myös samaa sukupuolta olevien partnereiden kanssa.
Tunne tasolla kirja on raskasta luettavaa. Sen alaotsikko voisi yhtä hyvin olla Sorron historia. Suurimman osan ajasta kirja kuvaa mitä erilaisempia ja mielikuvituksellisempia tapoja joilla sodomiitteja ja homoseksuaaleja on alistettu, syrjitty, tuhottu ja mitätöity. Kuten natsien hirmutekoja tutkineet ovat todenneet: ihmisen mielikuvitus tuhoamisen ja julmuuden keinoihin on loputtomin kun sitä ajaa inho ja moraalisen oikeuteuksen tunne. On lähes käsittämätöntä, miten ihminen pystyy niin vahvasti keinotekoisesti ulkoistamaan itsestään ne piirteet joiden vuoksi hän muita halveksuu ja pelkää
Rakkaus samaan sukupuoleen on erinomainen korvaaja 1980-luvulla julkaistulle ”Rakkauden monet kasvot” -kirjalle ja 1990-luvulla ilmestyneelle ”Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen”. Minusta tämä kirja onjopa edellisiä parempi lähtökohta homoseksuaalisuudesta tietoa etsivälle. (Tämä näkemys johtunee henkilökohtaisesta kiinnostuksestani historiaan, eivätkä kaikki varmasti jaa sitä.) Kirjaan on kuitenkin suhteellisen tiiviiseen muotoon syntetisoitu valtava joukko tutkimuksia. Se ei vastaa helpolla tavalla yleisimpiin Setan koulutustoiminnassa kohdattuihin kysymyksiin, mutta luo erittäin hyvän perustan ymmärtää seksuaalisuuden moninaisuutta ja sen päälle on hyvä rakentaa syvempää tietämystä asiasta.