Suomen kesä on lyhyt ja sitä ympäröivä kausi kun maa on sula ja paljas vain vähän pidempi. Tuona aikana on tehtävä paljon sellaisia rakentamistöitä joita ei talvella voi tehdä. Kasvava ja kehittyvä Kuopio rakentaa ihan pirusti. Niiralankadun – Tulliportinkadun torin päästä alkanut parannustyö on edennyt toiseen päähän ja yksi keskustan keskeisistä ulosmenoväylistä on taas poikki. Kuntolaakson rakentaminen on katkaissut Hannes Kolehmaisen kadun. Kuopionportin rakentaminen sotkee linja-autoaseman alueen toimintaa. Kauppakadun alapään parannustyö katkoo lukuisia katuja ydinkeskustan ruutukaava-alueella. On hienoa että Kuopio elää ja paranee mutta on kummallista miten huonosti erityisesti kevyen liikenteen poikkeusjärjestelyt tehdään ja miten tietoa niistä ei ole saatavilla.
Kun liikenneväyliä katkaistaan tai kavennetaan, periaatteen tulee olla ”omavoimaiset ensin”. Tarkoitan että moottoriliikenne voidaan pistää kiertämään vaikka puoli keskustaa kun taas kevyt liikenne tulee aina ohjata suorinta reittiä työkohteen ohi. Autoilijoille ja ilmastolle on yhdentekevää jos matkaa tulee kilometri tai pari lisää kun taas jalankulkijalle – kyynärsauvoilla könkkäävästä puhumattakaan – korttelin matkan kiertäminen on useimmiten liikaa. Sanon liikaa koska äskettäinen Vanhan Niiralan Kulman peruskorjaus sen niin hyvin osoitti: kun kaupungin ehkä keskeisin kevyenliikenteenväylä rakennuksen seinän vieressä katkaistiin ja kevytliikenne yritettiin ohjata vain kadun toiselle puolelle tuloksena oli ajoväylällä poukkoilevia pyöräilijöitä ja jalankulkijoita. Suunnittelija voi kuvitella reitit miten haluaa mutta työmaa joutuu lopulta mukautumaan siihen miten kevytliikenne tosiasiassa kulkee. Jokainen kadun ylitys lisää jalankulkijan riskiä ja työmaan ohittamisessa ylityksiä tulee usein kaksi lisää. Riskien vähentämiseksi on parempi havainnoida ja tehdä suunnitelmat sen mukaan kuin yrittää jotain muuta. Helposti kierrettävällä kadulla on täysin kohtuullista ohjata moottoriliikenne lähikaduille ja antaa ajoväylä kevyen liikenteen käyttöön kun varsinainen jalkakäytävä tarvitaan esimerkiksi julkisivuremontin ajaksi työmaalle.
Kuopio ei epäonnistu vain poikkeusliikennejärjestelyissä vaan myös niiden opastamisessa, jälleen erityisesti kevyelle liikenteelle. Ohessa on kuva vuodentakaisesta Niiralankadun parannustyötä.
Kuva on otettu Kasarmikadulle asetetusta opasteesta joka oli noin A3-arkin kokoinen ja pystytetty 2,5 – 3 metrin korkeuteen. Ketä tuo opaste palveli jäi minulle arvoitukseksi. Toinen kuva on hiuskarvan paremmasta yrityksestä Kuopionportin työmaalla juuri nyt.
Aitaa olisi ympärillä neliömetreittiä mutta opaste on noin neljäsosa kokoinen tarvittavasta. Molemmissa tapauksissa kartat olivat myös aivan liian pelkistämättömiä ollakseen luettavia ja selkeitä. Pahin ongelma on kuitenkin se, että opasteet ovat toivottoman myöhään. Kun jalankulkija seisoo noiden opasteiden edessä niitä lukemassa hän on jo tullut vähintään parikymmentä metriä jotka hänen on joko palattava takaisinpäin tai etsittävä muu, ei-optimaalinen reitti kohdan ympäri. Tämä voitaisiin välttää kun asettaisiin esiopaste pisteeseen josta jalankulkijan tai pyöräilijän pitäisi kääntyä suorimmalle reitille esteen ympäri. Opasteissa säästäminen on säälittävää, vaikka niiden määrä nelinkertaistettaisiin, sillä ei olisi mitään taloudellista merkitystä tuottajalle.
Kaikelle liikenteelle olisi hyödyllistä kun tieto liikenteen poikkeusjärjestelyistä löytyisi kaupungin karttapalvelusta. Olipa se sitten terassi, julkisivuremontti, kadunparannus, putkityö, festari tai mikä tahansa muu syy, sen pitäisi näkyä opaskartassa omalla ”peitollaan” kun se on ajankohtainen. Kuopio tiedottaa muutoksista ilmaisjakelulehdissä ja verkkosivuillaan kertatiedotteilla jotka hukkuvat lehtien mukana tai muuhun tiedotevirtaan. Poikkeusliikennekartan muutoksille tulisikin perustaa omat bottimainen some-kanavansa joissa tieto ei hukkuisi muuhun sisältöön. Ystäväni joutui eilen kiireessä fillaroimaan takaisinpäin ja kiertämään toista reittiä kun Niiralan alikulku oli työpäivän aikana suljettu. Vaikka poikkeustiedon päivittäminen kahdeksan tunnin tarkkuudella olisi jo haastavaa, se ei missään tapauksessa ole mahdotonta ja sen tulisikin olla tavoitetaso. Viikottain päivittyvä tieto olisi jo hyödytöntä joten 24 tunnin välein päivittyminen on ehdoton minimi tarkoituksenmukaisuudelle. Mobiiliaikana tällaisen saavuttaminen on täysin mahdollista kun kaupunki ottaa kunnon otteen alihankkijoistaan ja katujaan tukkivista toimijoista. Lukemattomilla työmailla ympäri keskustaa on tänäkin kesänä tarpeettoman laajoja alueiden sulkuja viikkokaupalla. Toimijoita ei valvota ja talousohjata tarpeeksi kaupunkitilan pitämiseksi avoimena. Rockcockin vuodesta toiseen aiheuttama kohtuuton haitta neljännekselle kaupunkikeskustasta on räikein esimerkki tästä leväperäisestä linjasta.
Kuopio viestii kovasti haluaan olla pyöräilykaupunki mutta toistaiseksi sen ota hommaan on vielä heikko. Kehitys menee oikeaan suuntaan mutta kuten niin monessa muussa asiassa organisaation läpäisevä osaaminen ja toimintatapa puuttuvat. Olisi hienoa kun kehitys veisi vähempien perkeleiden suuntana punakeltaisilla alttareilla.