Laatua sisältöihin lehdet!

Voi jestas, tämä aamun uutinen herätti toivoa sanomalehtien kyvystä oppia. Lehdiltä meni ”vain” 17 vuotta ottaa haltuun jakelukanava, jolle niillä oli etulyöntiasema vuosia kilpaileviin ääni- ja videomedioihin verrattuna ja jonka ne sössivät niin että molemmat menivät ohi ja ovat peitonneet ne sen käytössä jo vuosien ajan.

Viesti on viimein uponnut paksuihin kalloihin: painokoneet vetää meidät pohjaan ja niistä on luovuttava. Kummallista on että tämä on kestänyt näin kauan. Luulisi liiketalouden osaajien osaavan kertoa että vaikka digitaalisen jakelun aloittamisen kynnys on investointina hämmätyttävän korkea käyttökustannuksiin verrattuna on se silti melko lyhyelläkin tähtäimellä pieni verrattuna painamisen ja jakelun kustannuksiin.

Tällä välin on yritetty venkoilla lukemattomilla keinoilla kehitystä vastaan. Hämmästyttävimpiä ovat olleet näköislehdet – yritys toimia digitaalisessa jakelukanavassa painokanavan muotoilulla (doh!) –, digitilausten pakkoliittäminen paperitilauksiin ja niiden hinnan pitäminen keinotekoisesti samalla tasolla kuin paperitilausten (doh!), avoviemäreiksi pian taantuneiden toimittamattomien kommentointi- ja keskustelupalstojen rakentaminen ja hylkääminen yhteisön rakentamisena (doh!) sekä maksumuurien rakentaminen, korottaminen, madaltaminen… Hoh hoijaa, mokailtu on ja raskaasti.

Tällä välin journalismi on taantunut klikkihuoraukseksi ja sisältöä ei erota mainoksista. Tällä hetkellä parasta toimitettua sisältöä tuotetaan joukkorahoitetuissa verkkopalveluissa, kulttuuri- ja mielipidelehtien liiton jäsen julkaisuissa kuten ylioppilaslehdissä ja joissain aikakauslehdissä kuten Imagessa ja Suomen kuvalehdessä. Pitäisiköhän sanomalehtien oppia jotain siitäkin että nämä julkaisut ovat verkkonatiiveja tai omaksuneet sen logiikan ja muotoilun paljon niitä paremmin?

Kuolinkouristuksissaan lehdet ovat pienentäneet muotonsa tabloidiin ja korottaneet hintojaan siinä samalla. Tämähän tarkoittaa sitä että mainoksesta sanomalehdessä maksaa nyt yli kaksi kertaa enemmän palstamilliltä kuin ennen tabloid-uudistusta. Sanomalehdet ovat siis hinnoitelleet itsensä ulos mediakentältä. Tämä näkyy siinä että markkinat kannattelevat Kuopion kokoisessa kaupungissakin kolme nollasisältöä tuottavaa ilmaisjakelulehteä. Kun tietää että kaksi niistä on samaa konsernia Savon sanomien kanssa arvaakin mistä sitä rahaa sanomalehtien kelluntaliiveihin pumpataan.

Sillä välin kun oma kone on yskinyt syytä on vieritetty takamatkalta kisaan lähteneen, mutta fantastisesti digitalisaation ja verkon haltuunoton toteuttaneen YLE:n niskaan. Sen uutistoimintaa on jopa pitänyt poliittisin päätöksin kurjistaa että ihan omasta syystään kuolevat maakuntalehdet saisivat muutaman vuoden lisäaikaa yrittää koota itsensä uudelleen. Mulla on uutisia teille siellä sanomalehtikonserneissa: ei se Ylen etumatka niistä verorahoista johdu vaan siitä että se tuottaa niin pirun paljon laadukkaampia sisältöjä kuin te. Pitkällä tähtäimellä siinä avoviemärin vieressä ei kuitenkaan ole paras mainospaikka. ”Paskan hajussakin kasvaa kun jaksaa olla” (vanha oululainen sanonta) kertoo sen: aika pian tekee mieli muuttaa muualle. Alman kaltaisesta konsernistahan sen näkee: iltapäivälehtienkin myynti laskee eikä samantasoista kamaa pukkaava MTV3 menesty sen paremmin kilpailussa. Avaimet toivoon teille ovat siinä että palatte journalismin standardeissanne 25 vuotta taaksepäin ja alatte tuottaa laatua ennen muuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *