Alku vuodesta 2007 siskoni mies tyrkkäsi minulle käteen Clive Cusslerin ”Valhalla nousee” kun puhuimme elokuvasta ”Sahara”. En ollut koskaan aiemmin törmännyt kirjailijaan, enkä lukenut mitään hänen tuotantoaan – en edes tiennyt, että ”Sahara” perustui romaaniin! Lueskelin ”Valhalla nousee” läpi melko nopeasti ja hankin saman tien ”Raise the Titanic”, ”Vixen 03” ja ”Night Probe” kirjat edullisina pokkareina. Nämä kolme pokkariakin tuli ahmittua nopeasti.
”Valhalla nousee” oli hyvä ensikosketus Cusslerin tuotantoon, sillä se oli selvästi kirjoittajan kehittyneen kirjailijan teos verrattuna kolmeen viimeksi mainittuun. Eroa tuotantoajakohdilla on yli 20 vuotta. Raise the Titanic on ja Valhalla nousee ovat joukon ajattomimmat kirjat – niitä lukiessa ei tule niinkään pohtineeksi koskahan tämä on kirjoitettu. Sen sijaan Night Probe ja Vixen 03 ovat selvästi aikansa lapsia, eikä geopoliittinen muutos ole kohdellut niitä kauniisti. Amerikkalaisallergiani alkoi oireilla jossain vaiheessa näitä kahta jälkimmäistä lukiessa ja saattaa kulua tovi ennen kuin tartun seuraaviin teoksiin (Pacific Vortex, Deep six, Cyclops…). Romaanit ovat maskuliinisen lukijakunnan Harlequin-pokkareita. Niiden tapahtumat ovat fantastisia, eivätkä Aku Ankan tapaan johda mihinkään jatkuvaan juonen kehittelyyn, muuten kuin päähenkilöiden sosiaalisen henkilöhistorian kehittelyssä. Cussler kirjoittaa pahimman laatuista toimintaelokuvaa pistäessään Dirk Pittin monitaiturina lähes supersankarimaisiin suorituksiin lukemattomilla aloilla. Kirjallisia meriittejä näille neljälle teokselle ei voi myöntää, mutta ajantappovälineinä ja ajatusten irrottajina arjesta ne saavat pokkarille riittävän arvon.