Kategoriat
HLBTIQ

Valkoisten heteromiesten enemmistö ja muita myyttejä

Ajauduin äskettäin Twitterissä debattiin valkoisen heteromiehen asemasta maailman sorretuimpana enemmistönä. Fraasihan on peräisin siitä sateenkaarivihamielisestä vähemmistöstä joka organisoi mm. Hetero Pride tapahtumaa. Keskustelukumppanilleni ei oikein mennyt jakeluun miksi koko ”valkoinen heteromies” (VHM) on enemmistön synonyyminä varsin ongelmallinen.

 

Kaikkein vaikein osa tuota fraasia on ”valkoinen”. Mitä se tarkoittaa? Ihmislajistahan ei voida millään käytännöllisellä ja tieteellisen menetelmän kestävällä tavalla erottaa rotuja, joten koko käsite rasismin takana on kyseenalainen. Pelkkänä ihonvärinkin määritteenä se on vaikeasti määriteltävissä koska ihonväri on jatkuva muuttuja. Missä kohtaa esimerkiksi Suomesta itään edettäessä ei voida enää puhua valkoisesta ihonväristä dominanttina? Keskustelun käytännöllisestä näkökulma myönnän toki, että Suomessa valkoinen ihonväri on ehdottoman dominantti. Minkäänlaisia kurantteja lukuja ihonvärien osuuksista väestössä en kuitenkaan onnistunut löytämään. Globaalisti katsoen ”valkoiset” lienevät kuitenkin selvä vähemmistö yksinkertaisen väestömatematiikan vuoksi – ellei sitten määritellä ”valkoista” hyvin laveasti.

Helpoin osa tuota fraasia on se hetero. Käytettiinpä miten liberaalia määrittelyä tahansa, heteroseksuaalit ovat enemmistö. Tuoreimpien suomalaisten tilastojen mukaan (Nuorisobarometri 2010 ja Katarina Alangon väitöstutkimus Åbo Akademista samalta vuodelta) umpiheteroiden osuus suomalaisista (nuorista) on noin 3/4 – naisissa hiukan vähemmän, miehissä hiukan enemmän. Täysin homoseksuaaleja on vastaavasti 1% sekä naisissa että miehissä. Heterot ovat siis kiistatta enemmistö.

Jäljelle jää sukupuoli, joka lieneekin se yllätystekijä, sillä yleinen kuvitelma on, että sukupuolia on väestössä yhtä paljon. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa sen paremmin Suomessa kuin globaalistikaan. Suomessa miehiä on 49,1% väestöstä ja naisia 50,9%. Se tarkoittaa että naisylijäämästä saisi Suomen kymmenenneksi suurimman kaupungin! Maailmanlaajuisesti tilanne on vielä selkeämmin naisenemmistöinen.

Näistä kolmesta saisi sopivalla tilastografiikkaohjelmalle pienittyä kuution kuutioita jotka havainnollistaisivat selvästi, että valkoinen heteromies ei ole sen paremmin Suomessa kuin maapallolla enemmistö. Hän häviää aina naisille ja globaalisti myös tummempi pigmenttisille. Ainoastaan heterot ovat kiistaton enemmistö.

Mistä päästäänkin romanttisen fraasin poliittiseen merkitykseen. Kysymys on vallan käytöstä ja sen oikeutuksesta. Valta ei seuraa enemmistöä vaikka se demokratian periaatteisiin kuuluukin. Tästä ehkä parhaan oppitunnin saa tutustumalla Yhdysvaltojen politiikan demografiaan. Siellä straight white male on paljon Suomea selkeämmin vähemmistössä mutta käyttää aivan suhteetonta valtaa suhteessa kaikkien kolmen komponentin enemmistöoppositioon. Samankaltaisen tilanteen löytää Afrikan, Arabian niemimaan ja Aasian maista joissa naisten asema on heikko.

Suomalaisessa keskustelussa koko fraasi on pohjattoman typerä vielä kahdesta syystä jotka nostan esille. Kuten aiemmin todettiin, Suomi on ihonväriltään ollut äärimmäisen homogeenisen valkoinen, ja on sitä edelleen, vaikka tilanne on selvästi muutunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Ihonväri ei siis ole Suomessa uhanalainen tekijä – palaan tähän uhkaan hiukan myöhemmin. Toiseksi tuoreen EU-tutkimuksen mukaan vain 6-7% suomalaisista olisi äärimmäisen vaivaantuneita homoseksuaalisesta naapurista. Tämän täsmällisempää mittaria en sateenkaarivihamielisyydelle Suomessa löytänyt, mutta se kertoo selvästi, että fiktiivinen ryhmä jota väitetään edustettavan on vain pienpuolueen kokoinen ja alle kymmenesosa väitetystä.

Puhe ”valkoisten (lihaasyövien) heteromiesten sorretusta enemmistöstä” ei ole siis missään merkityksessä oikeutettua. Se kumpuaa huonosti käsitellystä homofobiasta. ”Valkoisen heteromiehen” seksistinen ja rasistinen valta naisiin, homoihin, väärän värisiin ja uskoisiin on murtunut ensin tasa-arvo- ja sittemmin yhdenvertaisuustyön tuloksena. Syrjivät ajattelutavat periytyvät kuitenkin sukupolvelta toiselle ja muuttuvat hitaasti. Hetero Pride on kuolevan vääryyden viimeinen yritys näyttää vielä kykenevänsä seisomaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *