Markku Heikkisen tutkimusmatka Tsekin poikapornobisnekseen alkaa saksalaisilta erotiikkamessuilta. Tsekkiin päästyään hän tutustuu homopornotuottaja Dan Komariin ja tämän ”poikiin”, erityisesti taiteilijanimellä Aaron Hawke esiintyvään nuoreen mieheen. Dokumentti poikapornobisneksestä kääntyy Komarin ja kolmen hänen elokuvissaan esiintyvän nuoren miehen tarinaksi. Poikien, yhden äidin ja Danin haastattelujen kautta Heikkinen rakentaa kuvaa ilmiöstä. Leikkausvaiheessa dokumentin väliin on leikattu kohtauksia dokumentissa esiintyvien mallien elokuvista.
Umpiheteroille on ehkä hyvä kertoa että tsekkiläiset nuoret miehet olivat 5-15 vuotta sitten homopornobisneksen kuuminta hottia. Useimmiten mallit olivat noin 18-vuotiaita ja köyhiä harrastaen homoseksiä vain rahasta ja joskus kemikaalien avustamina. Sittemmin markkinoita ottivat venäläiset nuoret miehet, mutta samanlaista buumia kuin Tsekin kohdalla ei nähty. Bisneksen aalloharjalle onnistui nousemaan amerikkalainen Bel Ami (K18!), joka edustanee bisneksen salonkikelpoisinta tai ainakin sisäsiisteintä laitaa. Ilmiöstä on tehty useita dokumentteja, joista joitakin on nähty Suomenkin televisiossa. Olen itse aiemmin arvioinut dokumentin Body without soul ja elokuvan Mandragora.
Tätä taustaa vasten olen hiukan ihmetellyt, miksi Heikkinen koki tarpeelliseksi tehdä vielä yhden dokumentin (Poikien bisnes, All boys) aiheesta? Mandragora on inhorealistisuudessaan järkyttävä ja Body without soul vain aavistuksen parempi – vähemmän veriselle dokumentille oli siis tilaus. Dokumentit kuvaavat myös jossain määrin eri ilmiöitä: Heikkisen kuvauskohteena ovat selvästi täysi-ikäiset miehet ja näkökulma varsin objektiivinen kun taas Body without soul kuvaa teinipoikia ja hakee syyllisiä ja uhreja.
Heikkinen on valinnut kuvata neljän bisnekseen osallisen kohtaloita pitkittäin ajassa. Neljä erilaista kohtaloa antaa yhdenlaisen kuvan ilmiöstä, mutta onko se niin objektiivinen kuin dokumentin ote antaa ymmärtää? Pornodokumentiksi Poikien bisnes on toki poikkeuksellinen, sillä se onnistu lähes täysin välttämään sekä moralismin ja poliittisuuden että puolustelemisen ja glorifioinnin.
Poikien bisnes on televisiokelpoinen dokumentti – varsinkin hämärretyssä versiossaan – yhdestä Berliinin muurin murtumisen jälkeisestä ilmiöstä entisissä itäblokin maissa. Mikä sen yleinen kiinnostavuus on valtavirrassa on minulle arvoitus. Muita samaa ilmiöitä koskevia dokumentteja/elokuvia nähneille se ei anna lisäarvoa, mutta ilmiöön päiväänsä tai iltaansa pahanpäiväisesti pilaamatta tutustumista haluaville se on näkemisen arvoinen. Kouluarvosana 8.