Olen toiminut erilaisissa yhdistyksissä vuodesta 1994 lähtien. Kokemukseni on pääasiassa opiskelijajärjestöistä (Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry, Suomen Farmasialiiton Kuopion opiskelijoidan jäsenyhdistys ry, Kuopion yliopiston ylioppilaskunta, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry ja Opiskelijoiden liikuntaliitto ry) mutta myös muista järjestöistä (Kuopion seudun akvaarioseura ry, Savon seksuaalinen tasavertaisuus ry, ja Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry). Olen pyrkinyt viime vuosina jakamaan kokemuksiani yhdistystoiminnasta ja tarkoitukseni on laajentaa yhdistystoiminnan osiota sivuillani merkittävästi. Näin ensi alkuun olen koonnut tähän artikkeliin ja linkkikokoelmaan vinkkejä kirjoista ja verkkopalveluista, joista on todennäköisesti hyötyä yhdistyksissä toimiville.
Paras tapa aloittaa aktiivinen toiminta yhdistyksessä on ehkä osallistua toimintaan ja pyrkiä aktiiviseen rooliin jossakin osatoiminnassa esimerkiksi ryhmän toimintaa suunnittelevan ja toteuttavan tiimin jäseneksi tai vetäjäksi. Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on pääsääntöisesti oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin (vuosi- tai kevät- ja syyskokouksiin) ja sitä kautta vaikuttaa yhdistyksen toimintaan. Siispä mukaan vaan vaikkapa vain kuuntelemaan ja katselemaan. Kokouksiin osallistumisessa on toki aina se vaara, että saattaa joutua mukaan hallituksen jäseneksi. Hallituksen jäseneksi päästyäsi tai jouduttuasi oletkin sitten jo vastuussa yhdistyksen toiminnasta ja eteen alkaa tulla kysymyksiä, joihin vastauksia etsiessäsi saatat törmätä näille sivuille. Mistä vastauksia sitten löytyy?
Ehkäpä kevyin yleisesitys yhdistyksen toiminnasta löytyy Opintotoiminnan keskusliitto ry:n julkaisemasta Lea Lihavaisen toimittamasta ”Yhdistys toimii” kirjasesta. (Itselläni on vuoden 1996 painos.) Tässä vain reilun sadan sivun mittaisessa paketissa esitellään perusasiat suhteellisen tiiviisti ja helppotajuisesti. Kirjasessa on koko joukko hyödyllisiä malleja asioiden ymmärtämiseksi.
Nälän kasvaessa syödessä toinen miellyttävä yleisteos on Kari Loimun ”Yhdistystoiminnan käsikirja” kirja on julkaistu WSOY:n yritysjulkaisujen sarjassa ainakin kahtena painoksena, esim. 2002. Tämä jo noin 400-sivuinen esitys kattaakin yhdistystoiminnan peruskysymykset ja joitain vaikeampiakin teemoja varsin kattavasti. Jos yhdistyksen kirjahyllyyn pitäisi valita yksi teos yhdistystoiminnasta, minä valitsisin Loimun esityksen aiheesta.
Juridisempi näkökulma asiaan on Heikki Halilan ja Lauri Tarastin Talentumille kirjoittama ”Yhdistysoikeus”. Kirjasta ilmestyi 2006 uudistettu painos, joten se on hyvin ajantasalla. Tämä kirja rakentuu keskeiseltä osaltaan voimassa olevan yhdistyslain pykälien selostuksesta ja kommentoinnista. Tämä on se kirja, josta lähtisin etsimään vastausta kun tulee riitaa sääntöjen tai lakien tulkinnasta.
Yhdistystoimintaan liittyy aina jossain määrin kokoustoimintaa ja harva alue arkista toimintaa on niin pitkälle perinteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen varassa kuin kokoukset. Kokouksia pidetään valtavia määriä ja ne ovat vaihtelevassa määrin muodollisia. Kunnalliseen tai valtion hallintoon liittyviä kokouksia on säädelty erillislaeilla varsin tarkastikin, mutta näissäkin kokouksissa jotkut asiat vain tapahtuvat perinteisen käytännön mukaan. Muodollinen kokous voi ensialkuun olla uudelle tulokkaalle hyvin hämmentävä ja pelottavakin kokemus ja tappaa helposti uskon ja halun vaikuttaa. Kokouksessa valtaa käyttääkin aina se, joka parhaiten tuntee kokousta säätelevät määräykset ja niiden soveltamisen. Toimiessaan tarkoituksen mukaisesti ja hyvin kokouskäytäntö tuo kuitenkin ennustettavuutta ja vähentää kitkaa päätöksenteossa. Asiat etenevät sulavasti kuin rasvattuna kun homma on kaikilla hallussa.
Kokouskäytännöstä on kirjoitettu jonkun verran, mutta enin osa koskee muuta kuin yhdistystoimintaa. Erityisesti yhdistyksiä silmällä pitäen on laadittu mm. Opintotoiminnan keskusliitto ry:n julkaisema Kari Lunnaksen ”Kokouskäytäntö” kirjanen. Itse pidän tätä kirjasta mukanani kun toimin yhdistyksen kokouksen puheenjohtajana koska se on näppärän kokoinen ja esittää tiiviisti asiat. Näin siitä on helppo esittää myös muille miten ajatteli asian käsittelyttää. Kirjanen sisältää myös asiakirjamalleja ja kaavioita asioita havainnollistamaan.
Paljon järeämpi ja rakenteeltaan hyvin erikoinen teos aiheesta on Risto Riitesuon Talentumille kirjoittama ”Yhdistyksen kokousmenettely”. Yli 600-sivuinen teos käsittelee kokousmenettelyn pienimpiäkin yksityiskohtia ja on ehdottomasti käsikirja, ei luettava teos. Tämä on myös niitä opuksia, joista etsitään vastauksia kun ihmiset haluavat riidellä asioista.
Muista spesifisemmistä aiheista on kirjoitettu myös kirjoja. Opintotoiminnan keskusliitolta löytyy esimerkiksi kirjoja yhdistyksen viestinnästä ja vaikuttamistoiminnasta. TJS Opintokeskus on puolestaan julkaissut Seppo Paasolaisen kirjoittaman kirjasen ”Sihteerinä yhdistyksessä”. Nostan kirjasen esille, koska se sisältää erityisen hyödyllisiä asiakirjamalleja yhdistysten aina ylityöllistetyille hallintomyyrille – sihteereille.
Lisäys 9.1.2008:
Artikkelin kirjoittamisen jälkeen Akava on julkaissut Seppo Paasolaisen kirjan ”Osaava yhdistys”. Kirja on julkaisijastaan johtuen kohdistettu ammattiyhdistyksille. Se on kuitenkin tyylissään ja sisällössään vain hiukan Loimun kirjaa kevyempi ja siten hyvä ensimmäinen perusteos yhdistysaktiiville. Itse pidin esimerkiksi viestintää ja arkistointia käsitteleviä kappaleita erinomaisina perusesityksinä asiasta.
Tietosanoma Oy:ltä on ilmestynyt jo 2005 Kari Lydmanin, Mikko Alakareen, Arja Björklundin, Seppo Kemppisen, Lasse Laaksosen ja Mikko Lepän vuoden 1995 painoksesta uudistama ”Yhdistys ja säätiö – Oikeudelliset kysymykset, tilinpäätös, verotus ja hallinto”. Kirja on säädyttömän kallis (noin 90 euroa) ja minulla kävi tuuri kun satuin Kirjamessuilla kustantajan osastolle josta sen sai mukaansa 50 eurolla. Kirja on kirjoitettu nimenomaan talouden ja talousvastuun näkökulmasta. En ole ehtinyt kirjaan tutustua kunnolla, mutta se vaikuttaa pikaisella silmäyksellä hyvältä korvikkeelta jo pahasti vanhentuneelle Arto Kuusiolan perusteokselle Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus, taloudenhoito. (Kuusiolan kirjan on kustantanut niinkin omituinen puulaaki kuin Lastenkeskus, joka ei aio kirjaa enää päivittää.)
Lisäys 24.5.2009:
Olin aivan unohtanut Nyytin julkaiseman mainion, mutta hyvin hankalan kokoisen (vaakasuuntainen, kaksijakoinen A3 vihko kahdella wire-sidonnalla) Työkalukirjan järjestötyöhön, mutta kaverini muistutti minua sen olemassa olosta. Vihko on jaossa suomen- ja ruotsinkielisenä pdf-tiedostona verkossa. Nyytin sivuilta löytyy myös hyvä materiaalipankki, josta ammentaa ideoita.
Uudempaa tuotantoa on Mai Kivelän, Terhi Summan ja Kaisu Tuomisen ”Elämysrata, arvojana, murreslogan – 100 + 1 kikkaa ja niksiä järjestöjen viestien esiintuomiseksi yleisötapahtumissa”. Kirjan (wire-sidottu kartonkivihko) on julkaissut Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa EU:n tuella. Vihkossa mainitaan myös pdf:n ISBN-numero, mutta en löytänyt kirjaa verkosta.
Myös tilintarkastusyhteisö KPMG on kantanut kortensa kekoon ja julkaissut kirjan ”Yhdistyksen ja säätiöt – Toiminta – taloushallinto – verotus”, joka kulkee samoilla linjoilla Tietosanoman julkaiseman teoksen kanssa.