Piditkö Trainspottingia inhorealistisena ja kuvottavana? – Jos, niin älä katso tätä leffaa! Mandragora kertoo 15 vuotiaasta Marekista, joka karkaa kotoa Prahaan ja päätyy Tsekin julmaan poikahuorabisnekseen muiden välineeksi rahaan. Marekin tie kulkee ryöstöjen, väkivallan ja huumeiden kautta tilanteeseen jossa hän kuolee yliannostukseen wc:n eriössä isänsä kustessa pisuaariin oven toisella puolella. Kummallisinta leffassa on, että vaikka katsoja tietää täsmälleen mihin elokuva päättyy 15 minuuttia sitä katsottuaan, Mandragoran katsoo silti.
Elokuvan ohjaajan tai näyttelijöiden nimet eivät sano varmaankaan kenellekään mitään, mutta niille, jotka ovat tutustuneet Tsekin poikapornobisneksen tuotteisiin elokuva aiheuttanee vakavia omantunnon aaltoja. Inhorealismi on juuri oikea sana tälle elokuvalle: se ottaa kaiken, minkä katsoja tietää hetkeä aikaisemmin olevan tulossa ja hieroo sen päin katsojan naamaa. Minkäänlaisia kicksejä leffasta ei voi saada. Ohjaaja on hienotunteisesti jättänyt pois kaiken mikä voisi kiihottaa katselijaa ja siten aiheuttaa huonoa omaatuntoa ja ottanut käsikirjoituksesta pois kaikki hyvänolon hetket, jos niitä koskaan oli siellä. Ainoastaan Pier Paolo Pasolinin Salo eli Sodoman 120 päivää on saanut minut voimaa pahemmin kuin tämä elokuva. Vastaavia elämyksiä olen kokenut – paremman elokuvan äärellä – katsoessani Almodovarin Kaikki äidistäni. Kouluarvosana 9.
Lisää elokuvasta Internet Movie Databasesta.