BOINCilla ei onneksi ole mitään tekemistä otsikon järkyttävän Suomi-iskelmän kanssa. BOINC tulee sanoista Berkeley Open Infrastructure for Network Computing . Se on suuret massat lopulta hajautetun laskennan työjuhdiksi valjastanut projekti. Hajautetun laskennan teki kaikille tutuksi SETI@home -projekti, joka valjasti internetin käyttäjät Arrecibon radioteleskoopin valtavan aineiston analysoimiseen etsiessään merkkejä älyllisestä elämästä ulkoavaruudessa. SETI@home toi ensimmäisenä laajaan julkiseen jakoon hajautetun laskennan ohjelman perustietokoneen käyttäjille. Myöhemmin SETI@home oli ensimmäinen BOINC-projektin alustan käyttäjä. Hajautetusta laskennasta ei kuitenkaan olisi koskaan tullut niin suosittua suuren yleisön keskuudessa kuin se tänä päivänä on ellei BOINC-projekti olisi tuottanut alustaansa sen tekemiseen.
BOINC tarjoaa tieteentekijöille valmiin alustan ja toimintamallin jolle rakentaa oma laskentasovelluksensa ja jakaa analysoitava aineisto käyttäjille. BOINC-käyttäjät puolestaan voivat valikoida alustallen haluamansa määrän projekteja runsaaksi kasvaneesta valikoimasta. SETI@home lienee edelleen suurin ja tunnetuin yksittäinen projekti, mutta monet tunnistavat jo myös Climateprediction.netin ilmastonmuutosta laskevan projekti, IBM:n World Community Gridin FightAIDS@homen tai proteiinien laskostumista laskevan Predictor@home projektin. Tällä hetkellä suurin osa projekteista laskeekin joko biologisia tapahtumia – yleensä juuri jotain proteiineihin liittyvää – tai atomien käyttäytymistä kemiallisia reaktioita silmällä pitäen. Kolmas suurempi ryhmä ovat matemaattiset projektit joissa ratkotaan sitkeitä matemaattisia ongelmia raa’an konevoiman avulla.
Alunperin tarkoituksena oli valjastaa miljoonien koti- ja toimistotietokoneiden joutoaika hyötykäyttöön, mutta tilanne on hieman riistäytynyt käsistä. Kiihkeimmät hajautetun laskennan kilpailijat rakentavat, ylläpitävät ja käyttävät tietokoneita vain erityisesti tuottaakseen mahdollisimman paljon tuloksia. Käyttäjäyhteisöön on syntynyt myös tiimejä jotka kilpailevat keskenään. Viherpiipertäjä minussa pohtii tilanteen ekologisuutta sähkökulutuksen näkökulmasta, mutta tunnustaa kyllä, että jos tämä jatkaa vanhojen, muutoin käytöstä poistuvien koneiden käyttöikää, jotain hyvääkin kilpailusta syntyy. En voi myöskään olla miettimättä miten mielettömän suuri joutokäytön potentiaali esimerkiksi Kuopion yliopiston verkkoon kytketyissä tietokoneissa valuu edelleen hukkaan hyötykäyttöön valjastamattomana.
Olen itsekin tullut mukaan hajautetun laskennan työjuhdaksi SETI@home -projektin kautta aivan vuoden 2000 alussa. Myöhemmin osallistuin myös Predictor@home -projektiin. BOINC-alustan tullessa jakoon otin sen käyttön ja ajoin SETI@home-projektia jonkun aikaa sillä. Nyttemin olen luopunut molemmista projekteista. Ajan tällä hetkellä pääasiallisena projektina (kaksinkertainen prioriteetti muihin projekteihin verrattuna) MalariaControl.net iä, joka pyrkii optimoimaan malarian ja sen haittojen torjuntaan käytettävissä olevien resurssien käyttöä ennustamalla malaria tartuntojen dynamiikkaa ja terveyshaittoja. MalariaControl.netin rinnalla ajan hiljaista LHC@home projektia, joka simuloi partikkelien kulkua CERNin rakenteilla olevassa LHC kiihdyttimessä. LHC@home on hyvin leppoisa projekti: se tuottaa aineistoja laskettavaksi hyvin harvoina pulsseina ja on välillä pitkiä aikoja jouten. Quantum Monte Carlo at Home on Munsterin yliopiston projekti, jossa kehitetään Quantum Monte Carlo menetelmään kvanttikemian tarpeisiin ennustamaan kemiallisia reaktioita. SIMAP on proteiinien samankaltaisuutta ja laskostumista koskevan tiedon kokoomatietokanta. SIMAP -projekti pyrkii pitämään tietokantaa ajantasalla laskentatehon vaatimusten noustessa eksponentiaalisesti proteiinejan koskevan tiedon lisääntyessä. Olen osallistunut myös muihin projekteihin, mutta kuten ehkä huomasit, en enää Yhdysvaltalaisiin projekteihin. Tässä muutamia esityksiä statuksestani: