Minerva kustannukselta ilmestyi keväällä Juha Veli Jokisen toimittama teos ”Homo! Lesbo! Tositarinoista 2000-luvun Suomesta”. Kirjaan on koottu 12 julkisuudessa homona, lesbona tai biseksuaalina esiintyneen henkilön haastattelumuotoinen kertomus elämästään, enimmäkseen menneisyydestään, sekä viiden mielipidevaikuttajan näkemys homoseksuaalisuudesta.
Epäilemättä Jani Toivolan, Johanna Korhosen ja Oras Tynkysen nimen toivotaan myyvän kirjaa suurille markkinoille. Useimmat omakohtaiset kokemukset sijoittuvat 80-luvulle joten tämänpäivän kokemuksista ei voi puhua. Olen varsin skeptinen kirjan merkityksestä, sillä minun on vaikea keksiä miten tirkistely julkkisten elämään voisi muuttaa suhtautumista mattimeikäläiseen. Ehkä olen lukenut liikaa alan kirjallisuutta kun en pysty asettumaan enää neitseellisen lukijan housuihin ja löytämään kirjalle merkityksen. Muutamat kirjan artikkeleista olivat syystä tai toisesta jopa vastenmeilisiä (Tuula Tammisen ja Jarmo Uusi-Rintakosken esimerkiksi), jotkut tyhjänpäiväisiä (Stefan Wallinin ja Oras Tynkkysen). Antti Saarelman pitkäpiimäistä ja hyvin kummallisin ilmaisutavoin kirjoitettua artikkelia Evankelis-luterilaisen kirkon työstä kahden kirkolliskokousaloitteen tiimoilta en jaksanut edes lukea. Kirjan loppuun päästyäni minulle jäi vakava tuntemus tyhjänpäiväisyydestä kovissa kansissa.