Jody herää roskasäiliön alta käsivarsi palaneena ja niska kipeänä. Se, että roskasäiliön siirtäminen pois päältä on niin helppoa antaa Jodylle ensimmäisen vihjeen siitä, että hämärät muistikuvat edelliseltä illalta saattavat sittenkin olla todellisia. Tuntiessaan uudenlaista janoa, jota ei ole koskaan aiemmin tuntenut, Jodylle alkaa valjeta, että edessä on totuttelu elämään vuorokauden kääntöpuolella, verellä ja piilossa.
That’s more like it! Tai kolmas kerta toden sanoo! Bloodsucking Fiends on Christopher Mooren kolmas romaani ja kahden tekeleen jälkeen ensimmäinen jossa hänen huumorinsa ja tyylinsä alkaa päästä oikeuksiinsa.
Bloodsucking Fiends jatkaa Anne Ricen Vampyyrikronikoissa kehittelemään modernia vampyyriperinnettä humoristisella tavalla. On hienoa nähdä miten Moore lainaa ja kehittää pitkää vampyyrikirjallisuuden historiaa.
Moore kierrättää romaaneissaan samoja hahmoja vaihdellen näiden roolia tapahtumissa pää- ja sivuosien välillä. Tässä romaanissa on mukana jo aiemmin tuttu etsivä Rivera, jonka kohtalona näyttää olevan päätyä selvittelemään mahdottomia tapauksia.
Bloodsucking Fiends on oikeastaan ensimmäinen Mooren romaaneista, joka kannattaa lukea.