Raamatulle ei kuulu erityissuojaa

Sopivan häveliäästi nimimerkin takaa kirjoittava ”Uskon veli” haluaa ylläpitää harhaa kristillisestä Suomesta. Toisin kuin Uskon veli ajattelee, Suomi ei kuitenkaan ole kristillinen vaan uskonnoton valtio. Meillä on historiallisista syistä perustuslaissa määritelty etuoikeusasema luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. Lisäksi rikoslaistamme löytyy kaksi uskoa suojaavaa pykälää. Historia tai koko eivät kuitenkaan ole kelvollisia perusteluita eriarvoistaa uskonnollisia yhteisöjä keskenään tai muista aatteellisista tai poliittisista yhteisöistä. Jokainen niistä pitää itseään ainoana oikeana. Jotta voimme ylläpitää kestävää yhteiskuntarauhaa meidän pitää kohdalla kaikkia yhdenvertaisesti. Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasema pitää purkaa ja tiputtaa ne saman säätelyn piiriin kuin muutkin uskonnolliset yhteisöt.

Jatka lukemista ”Raamatulle ei kuulu erityissuojaa”

Mistä tunnus uskonnollisten lehtien jakokiellolle?

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt teki kesäkuussa 2006 erinomaisen päätöksen , jolla hän tulkitsi seurakuntien tavan jakaa lehtensä jokaiseen talouteen laittomaksi ja negatiivista uskonvapautta rikkovaksi. Päätös herätti paljon keskustelua, johon itsekin osallistuin mediassa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi asiakseen puuttua ratkaisuun käsitellessään oikeusasiamiehen vuosikertomusta. Jos nyt sitten haluaisin varmistaa jakokiellon asettamalla sen postilaatikkooni uppiniskaisten jakelijoiden varalta, miten sen tekisin? Jatka lukemista ”Mistä tunnus uskonnollisten lehtien jakokiellolle?”

Piste uskomisen suosimiselle

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kanta seurakuntalehtien jakoon on mielestäni hyvin perusteltu. Siinä kun Juhani Happonen ihmettelee kantaa, minä ihmettelen Happosenkin mainitsemien oikeusoppineiden kritiikkiä päätöstä kohtaan. En voi olla näkemättä arvostelijoiden sortuvan juuri päinvastaiseen puolueellisuuteen asiassa kuin mistä Happonen Jukka Lindstedtiä syyttää. Apulaisoikeusasiamiehen kannanotto on yksi ensimmäisiä ratkaisuja, jotka antavat perustuslakiin sisältyvälle ns. negatiiviselle uskonvapaudelle todellista merkitystä. Lakia on toistaiseksi sovellettu uskonnottomuutta syrjien ja tuota negatiivista uskonvapautta vähätellen.

Jatka lukemista ”Piste uskomisen suosimiselle”