Crustacés et coquillages (Olivier Ducastel & Jacques Martineau, 2005)

Charly (Romain Torres) viettää kesää vanhempiensa Béatrixin (Valeria Bruni-Tedeschi) ja Marcin (Gilbert Melki) kanssa Ranskan Rivieralla. Siskon häivyttyä poikaystävänsä kanssa moottoripyöräilemään Espanjaan, talossa on tilaa myös hänen parhaalle kaverilleen Martinille (Édouard Collin). Kun Martin ei saa vastakaikua ihastukselleen Charlyltä hän livahtaa öisin linnoitukselle kruisailemaan vanhempien homomiesten kanssa. Béatrixilla alkaa olla kädet täynnä intohimoisen ja omistushaluisen rakastajan, Mathieun (Jacques Bonnaffé), ilmestyessä kylään ja vietellessä hänet toistuvasti uusiin syrjähyppyihin. Isä Marcilla on aikaa katsella muiden touhuja ja hän saa päähänsä että Charly on homo. Kiharaksi homma menee kun Charly seuraa Martinia linnoitukselle ja törmää isänsä nuoruusvuosien rakastajaan Didieriin (Jean-Marc Barr).

{youtube}4Wv3hpDHEuk{/youtube}

Jatka lukemista ”Crustacés et coquillages (Olivier Ducastel & Jacques Martineau, 2005)”

John Irving: In one person

Billy muistaa selvästi nuoruudestaan sen, että hänen äitinsä piti hänestä ennen paljon enemmän kuin hänen herättyään seksuaalisuuteen. Hänen isänsä on jättänyt äidin kauan sitten ja Billyn elämässä on ollut paljon vahvoja naisia ja salavahvoja miehiä. Billy saa isäpuolekseen paikallisen yksityislukion kirjallisuuden opettajan joka varmistaa hänen pääsynsä kouluun, vie hänet kirjastoon ja tutustuttaa teatteriin. Kirjaston täti opastaa Billyä lukemisen maailmaan ja hiukan muutenkin. Billyä vaivaavat vain fantasiat ikäisistään painijoista ja pienirintaisista naisista. Myöhempinä vuosinaan Billy elää ja vierailee paljon Euroopassa ja kirjoittaa kirjoja ajautuen kuitenkin eläkepäivikseen takaisin Vermontiin ja saman yksityislukion opettajaksi kuin isäpuolensa. Matkan varrella Billy kuitenkin tapaa paljon homoja, lesboja, biseksuaaleja, transvestiitteja ja transsukupuolisia ihmisiä, mukaan lukien isänsä.

Jatka lukemista ”John Irving: In one person”

Camp (Todd Graff, 2003)

Vlad (Daniel Letterle) aiheuttaa aaltoja ilmestyessään uutena tulokkaana nuorten musikaalileirille. Vanha vakiintunut porukka himoitsee häntä ja kaikenlaisia juonia punotaan tiivistahtisten tuotantojen kulisseissa ja väliajoilla. Vladilla on omatkin ongelmansa, mutta ne voi unohtaa leirillä. Toinen leiriä kuohahduttava vieras on tyrehtynyt musikaalien kirjoittaja, jota monet ihailevat. Nuorten into on kuitenkin tarttuvaa ja on tullut aika ryömiä pullosta.

Jatka lukemista ”Camp (Todd Graff, 2003)”

The Curiosity of Chance (Russell P. Marleau, 2006)

Chance Marquisin (Tad Hilgenbrinck) ongelmat lukiossa alkavat hänen nimestään ja kasvavat siitä kukoistukseen pikkuvanhuuden, vanhahtavan puhetavan, wildelaisen vittuilun ja homouden kautta. Kavereinaan hänellä on tietenkin muita kummajaisia, valokuvaukselle elävä Hank (Pieter van Nieuwenhuyze) ja pahasuinen Twyla (Aldevina Da Silva). Ensimmäisestä päivästä uudessa koulussa alkaen Chance on koulun orangin silmätikkuna ja iskee puolestaan silmänsä Leviin (Brett Chukerman). Twylan orkestroima keikka homoklubin drag-iltaan avaa kuitenkin vielä uusia polkuja niin onnelle kuin epäonnellekin.

{youtube}KTg88SGECwE{/youtube}

Jatka lukemista ”The Curiosity of Chance (Russell P. Marleau, 2006)”

Judas Kiss (J.T. Tepnapa, 2011)

Zachary Wells (Charlie David) palaa alma materiinsa tuuraamaan miestään filmifestivaalin tuomaristossa. Ehdolla on jo etukäteen kohua herättänyt ”Judas Kiss” jonka ohjaaja on Daniel Reyes (Richard Harmon). Zach tietää ettei se voi olla, sillä hän on Daniel Reyes – tai oli ennen hukkaputkea joka Judas Kissin voitosta alkoi. Kaikki tapahtuu kuitenkin juuri niin kuin silloin ellei Zach tee jotain.

Jatka lukemista ”Judas Kiss (J.T. Tepnapa, 2011)”

Brother to brother (Rodney Evans, 2004)

Perry (Anthony Mackie) tuskailee vielä 2000-luvullakin New Yorkin mustia vaivaavaa homofobiaa. Hän on tullut heitetyksi kotoaan jäätyään kiinni toisen miehen kanssa sängystä. Hän kohtaa kodittomien yömajassa Bruce Nugentin (Roger Robinson), yhden Harlemin renessanssin keskeisistä vaikuttajista, ja vaikuttuu syvästi vanhan miehen elämänkokemuksesta. Brucen muistot 1920-luvun New Yorkista asettavat Perryn oman elämän mittasuhteisiin.

Jatka lukemista ”Brother to brother (Rodney Evans, 2004)”

Eighteen (Richard Bell 2005)

Pip (Paul Anthony) elää kodittomana suurkaupungin kaduilla ja vie valkoisia ruusuja veljensä kuolinpaikalle. Häntä yrittävät auttaa vuorollaan poikahuora Clark (Clarence Sponagle), renttuihin rakastuva sossuopiskelija Jenny (Carly Pope) ja isä Chris (Alan Cumming). Pip kuitenkin ajelehtii päämäärättömästi veljensä kuoleman traumatisoimana. Käännekohdaksi muodostuu lopulta hänen kahdeksantenatoista syntymäpäivänään saatu äänikirje edesmenneeltä isoisältä, joka muistelee omaa kahdeksattatoista syntymäpäiväänsä Ranskassa haavoittunutta ja kuolevaa taistelutoveria saksalaisia pakoon kuljettaen.

Jatka lukemista ”Eighteen (Richard Bell 2005)”

Comme un frère (Bernard Alapetite – Cyril Legann, 2005)

Sebastien (Benoît Delière) muuttaa äitinsä luolta pikkukaupungista isänsä luokse Pariisiin aivan yhtä paljon paetakseen ihastustaan Romaineen (Thibault Boucaux) kuin päästäkseen homoisampaan paikkaan. Seuranhaku puhelinlinjoilta ja homokapakoista tuottaa kokemuksia jotka eivät kuitenkaan saa unohtamaan taaksejäänyttä ihastusta – ennen kuin se (ensimmäinen) oikea löytyy.

Jatka lukemista ”Comme un frère (Bernard Alapetite – Cyril Legann, 2005)”

Play dead (Jeff Jenkins, 2001)

Dale (Nathan Bexton) on toivottomasti ihastunut painijoukkueen kapteeni Raymondiin (Jason Hall). Hän keksii pölliä Darlenen (Sherrie Rose) vodkapullon ollessaan lapsenlikkana tämän tyttärelle Dustinelle (Jessica D. Stone) ja lahjoittaa sen Raymondilla kiinnittääkseen tämän huomion. Valitettavasti Dalen paras ystävä Violet (Diva Zappa) aiheuttaa onnettomuuden jonka jäljiltä Dale, Violet ja Dustine löytävät Raymondin elottomana tienvarresta. Alkaa mieletön yritys peittää kaikki jäljet jotka kytkevät Dalen ja Violetiin onnettomuuteen, aivoinaan viisivuotias Dustine.

Jatka lukemista ”Play dead (Jeff Jenkins, 2001)”