Järjestäytymisen muistilista

Tämä muistilista on kirjoitettu ensisijaisesti yhdistyksen hallituksen järjestäytymiskokousta silmällä pitäen. Se soveltuu parhaiten pienille yhdistyksille, mutta sitä voi soveltaa myös liittoihin, muihin toimielimiin ja yhteisöihin. Listan tavoitteena on muistuttaa asioista joista on syytä sopia toimikauden alussa. Osa asioista tulee suoraan lainsäädännöstä tai yhdistyksen säännöissä voi olla niistä suorat määräykset, mutta listalla on paljon sellaisia menettelytapa-asioita, joista ei yleensä ole määräyksiä olemassa vaan jotka jäävät yhdistyksen autonomian piiriin. Monia asioista on syytä valmistella etukäteen ja muistilistaa onkin hyvä pitää käsillä jo järjestäytymiskokousta suunniteltaessa ja sen listaa laadittaessa. Aina ei ole tarpeen päättää kaikesta mainitusta, mutta perimmäinen tavoite on kannustaa keskustelemaan asioista jotka usein keskustelemattomina tuottavat kitkaa yhdistyksen hallinnossa. Tämän listan lisäksi hallituksen jäsenille on syytä toimittaa etukäteen voimassa oleva yhdistyslaki ja yhdistyksen säännöt ja ohjesäännöt.

Jatka lukemista ”Järjestäytymisen muistilista”

Ristiriidoista ja niiden välttämisestä yhdistyksessä

Aloitetaanpa tarkastelemalla hiukan ristiriitoja (conflict). Ehkä ristiriitojen tärkein ominaisuus on, että ne ovat ajankuluessa väistämättömiä. Niitä on kuitenkin monenlaisia ja tämän artikkelin tarkoituksena onkin pohdiskella keinoja vain niiden turhien tai haitallisten ristiriitojen välttämiseen. Sivistyneesti keskustellen ja argumentoiden asiasta koetut ristiriidat ovat tärkeä ja luonnollinen osa yhdistystoimintaa. Erimielisyyksiä syntyy ja oppositiotoiminta on sallittua yhdistyksessäkin. Sen sijaan hedelmättömät riidat siitä, mitä tapahtui joskus aiemmin tai aktiivien henkilökohtaisiin ominaisuuksiin puuttuminen ovat vain haitallisia ja siksi niitä olisi hyvä välttää.

Jatka lukemista ”Ristiriidoista ja niiden välttämisestä yhdistyksessä”

Lähtisinkö yhdistyksen hallitukseen?

Yhdistykset rekrytoivat hallituksiinsa ihmisiä varsin vähäisin tiedoin. Tarkoitan vähäisillä tiedoilla sitä, että harvoin hallitukseen mukaan lähtevä saa senkään vertaa tietoa tehtävästä kuin työpaikanhakija työpaikkailmoituksesta. Usein ei myöskään ole kysymys valinnasta yhdistyksen osalta vaan ainoastaan ehdokkaan valinnasta: haluanko minä lähteä mukaan. Tästä syystä usein käy niin, että joka vuosi hallituksessa on yksi henkilö joka on mukana täsmälleen yhden kauden kun tehtävä onkin liian vaativa. Tämä voi palvella vähäisessä määrin ko. hallituksen jäsenen oppimista, mutta ei vähimmässäkään määrin yhdistystä.

Jatka lukemista ”Lähtisinkö yhdistyksen hallitukseen?”