Kategoriat
Parvekeviljely

Ensimmäisen kuukauden jälkeen

Tomaatin taimia ikkunalaudalla muovisissa istutusruukuissa.
Tomaatin taimet on nyt siirretty 14-senttisiin ruukkuihin jatkamaan kasvuaan. Tässä pienimmät kirsikkatomaatin taimet. Siirto osoitti että, kiitos turpeisen kasvualustan, taimet ovat kasvaneet hämmästyttävän hyvin suossa. Mun perisyntini on liikakastelu.
Tomaatin taimia, Lil Plot pahviruukku eukalyptuksen kasvattamiseen ja villamaisia pieniä timjamin alkuja ruukuissa keittiön pöydällä.
Kaikkihan eivät enää mahtuneet edes kahdelle ikkunalaudalle joten nyt niitä on sitten keittiön pöydälläkin. Onneksi syön harvoin sen ääressä. 😀 Nämä lienevät suurimmat kirsikkatomaatin taimet. Taustalla timjami josta pari latvasilmua jo maistelin; ne ovat näin varhaisessa kasvuvaiheessa lähes pippurisen tuimia. Äärimmäisenä vasemmalla mainoksen uhriksi joutuneen epätoivoinen kokeilu eukalyptuspuun kasvattamisesta.
Purjontaimia ja syömäpuikkoja mustassa parvekelaatikossa ikkunalaudalla.
Pienen pienten purjon siimojen kärjet näyttivät käpristyvän ja kellastuvan joten tökin ylijäämä syömäpuikkoja laatikkoon pystyyn ja leikkasin auki pari isoa pakastuspussi hupuksi taimille. Kasvu parani hiukan mutta vielähän nämä ovat aika onnettomia. Ensimmäiset latvojen nipistykset tein; kaikissa monilehtisistä taimista on puolisenttiä kärjistä nipsaistu pois kasvun tukevoittamiseksi. Turhan tiheässäkin varmaan ovat pitempää taimetusta silmällä pitäen.
Pitkiä siimamaisia tuoksuherneen taimia parvekelaatikossa joka lepää suuren kukkaruukun päällä ikkunan edessä. Syömäpuikoista rakennettu ruma tukiristikko tukena.
Tuoksuherneet ne vasta siimoina kasvavatkin. Tää johtuu varmaan kasvatuksesta lattialla mistä ne joutuvat kurkottamaan valoa kohti. Toivottavasti nostaminen jätemultaruukun päälle korkeammalle hiukan auttaa. Tukikeppi valikoima puutarhakaupassa oli surkea, yksi muovinen malli eri kooissa, joten piti vähän askarrella. 😀 Sitä tuskin kuvasta erottaa mutta heitin muutaman ylijäämä unikonsiemenen laatikon laidoille ja sieltä pari lähes mikroskooppista sirkkalehteä puskee.

Eilinen reissu entiseen Kodin terraan oli pettymys: kesäpiha on vielä lähes tyhjä eikä ollenkaan kaikkea ole saatavilla. Perin myöhään nämä puutarhakaupat heräävät kevääseen; pari vuotta sitten revin toisiinsa kiinnijäätyneitä multasäkkejä irti toisistaan Rustan pihalla lavalta samaan aikaan vuodesta. Silloin vieressä olevan K-Raudan multasäkit olivat vielä auraamattoman käytävän päässä lumen peitossa.

Huhtikuussa saatan vielä pistää multaan 40-senttisen auringonkukan siemeniä mutta köynnöskrassi, kasvihuone- ja avomaankurkut saavat odottaa toukokuulle. Näistäkin itselleni jää vain krassi ja ehkä yksi kasvihuonekurkku, loput pääsevät vanhempieni kasvihuoneesene ja pihaviljelyyn.

Partsini on pari edellistä vuotta pysynyt Vapulta alkaen yli nollan asteen joten sinne voin siinä vaiheessa kestävimpiä nakella jo pois tilaa sisävalosta viemästä. Nyt on vähän ahdasta.

Viimeisen kuvan laidassa vilahtava suuri pahapoika (nukkatyräkki) pääsi eilen isompaan ruukkuun ja parempaan multaan, josko se tuosta jaksaisi taas kasvaa. Aloeista irronneita oksia olen juurrutellut ja isompia todella kovalla kädellä karsinut jotta ne näyttäisivät enemmän krakenilta kuin päälleistutulta siililtä. Viisi aloeruukkua on liikaa ja 2-3 saa taas lähteä.

Kaverilta vaihtokauppana limoviikunasta viime syksynä saamani värinokkonen on koko pirun talven yrittänyt kukkia ja annoin lopulta periksi: nyt saa kukkia, uusi pistokas on juurtunut toiseen ruukkuun ja tuo alkuperäinen joutaa lähteä jos vielä rumemmaksi menee.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.