Tämän puheenvuoron kirvoitti aamun uutinen hopeaveden määrittelemisestä lääkkeeksi sen markkinoinnin suitsimiseksi. Fimea on THL:n tapaan tarttunut nanopartikkeleita hopeaa sisältävien vesiliuosten käyttöön suun kautta. Orofessori Kirsi Vähäkangas on todennut käytännöstä tyylikkäästi: ”Kun sanon, että hopea on myrkyllistä, se ei ole mielipide. Puhun sen tiedon varassa, mitä olen 40-vuotisen urani aikana kerännyt.” Kysymys on aivan ilmiselvästi huuhaasta ja vieläpä vaarallisesta sellaisesta. Ei ole epäilystäkään etteikö hopeaveden oraalinen käyttö lapselle olisi kiireellisen huostaanoton peruste. Itsensä jokainen saa halutessaan myrkyttää mutta valheellisin väittein sillä rahaa tekeviä voi perustellusti syyttää petoksesta ja pahoinpitelystä. Valitettavasti meillä ei ole puoskarilakia joka tarjoasi ratkaisun tällaisiin ongelmiin. Fimean päätös käynnistää hopeaveden lääkkeeksi luokittelu on nimittäin huono juttu. Se rapauttaa uskoa Fimean toimintaan toissijaisten tarpeiden täyttämiseksi.

Lääkelaki määrittelee:
3 § (4.11.2005/853)
Lääkkeellä tarkoitetaan valmistetta tai ainetta, jonka tarkoituksena on sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita ihmisessä tai eläimessä.
Lääkkeeksi katsotaan myös sisäisesti tai ulkoisesti käytettävä aine tai aineiden yhdistelmä, jota voidaan käyttää ihmisen tai eläimen elintoimintojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamiseksi farmakologisen, immunologisen tai metabolisen vaikutuksen avulla taikka terveydentilan tai sairauden syyn selvittämiseksi.Epäselvissä tapauksissa, joissa tuote voi kaikki sen ominaisuudet huomioon ottaen vastata lääkkeen ja muualla lainsäädännössä tai Euroopan unionin säädöksissä olevan muun valmisteen määritelmää, sovelletaan valmisteeseen ensi sijassa, mitä lääkkeestä on säädetty.

Hopeavedessä – tai aiempien vuosien uusissa muuntohuumeissa joiden kohdalla samaa menettelyä on käytetty – ei ole kysymys lääkkeestä. Fimean, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen, toimivalta perustuu lääkelain 9 luvun antamiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin jotka rajoittavat sen toimivallan lääkemarkkinoille. Tästä johtuen Fimea ei voi puuttua myöskään ravintolisinä tai luontaistuotteina myytyjen tuotteiden markkinointiin ellei siinä esitetä väitteitä lääkkeellisistä käyttötarkoituksista. Nyt, muuntohuumeiden ja hopeaveden määrittelyssä lääkkeiksi, Fimeaa käytetään välineenä lääkevalvontaan kuulumattoman ongelman ratkaisemiseen. Luokittelemalla muuntohuumeet lääkkeiksi luotiin reitti jolla noiden aineiden kauppaa voitiin rajoittaa ja siitä voitiin rangaista. Tällainen menettely ei ole erityisen tehokas ja sillä on valitettavasti Fimean legitimiteettiä ja uskottavuutta rapauttava vaikutus. Jo nyt tämä reitti on osoittautunut vaikeaksi sillä uusia aineita tulee markkinoille nopeammin kuin niitä ehditään tunnistaa ja luokitella lääkkeiksi – mitä ne eivät ole. Me tarvitsemme puoskarilain ratkaisemaan huuhaa-markkinoiden iongelman ja jonkin muun luokituksen jolla muuntohuumeongelmaan voidaan vastata. 

Puoskarilaki on yritetty sorvata pitkään. Syy sen viipymiseen ovat eduskunnassa jonka enemmistö selvitysten mukaan uskoo huuhaa-hoitoihin. Olen aiemmin kirjoittanut yhdestä henkisen ja hengellisen väkivallan muodosta, "eheytyksestä", joka myöskin tähän kategoriaan kuuluu. Juuri tähän aikaan puoskarilakia tarvittaisiin kipeästi. Mielipiteestä on tullut tutkimusnäytön veroinen perustelu ja mikä tahansa subjektiivinen kokemus kelpuutetaan näytöksi. Kun nyt näyttää siltä että kansanedustajamme haluavat nauttia jokapäiväisen huuhaansa sitä millään tavoin suitsimatta, pitää toimenpiteisiin ryhtyä olemassa olevin välinein. Eläinsuojelulailla pääsemme käsiksi lemmikkejään tai tuotantoeläimiään kaltoinkohteleviin, lastensuojelulailla voimme estää vanhempi tekemästä vahinkoa lapsilleen ja – vielä pahempaa – täysjärkisten ihmisten lapsille, rokottamattomuudella tai uskomushoidoilla. Rikoslaista löytyy eriasteisten pahoinpitelyjen ja petosten tuntomerkit huuhaa-tuotteita rahaa vastaan tarjoavien ja markkinoivien kurittamiseksi. Tarvitaan valvonnan vahvistamista: neuvolatyötä tekeviä terveydenhoitajia, lastensuojelutyötä tekeviä sosiaalityöntekijöitä, varhaiskasvatuksen ja koulujen työntekijöitä, eläinlääkäreitä, poliiseja ja syyttäjiä pitää kouluttaa ja ohjeistaa huomattavasti nykyistä herkemmin tarttumaan uskomushoitoja harjoittavien toimintaan. Muutama kova tuomio pistää kyllä puoskarit kuriin. Lisäksi tarvitsemme kuitenkin uuden aineluokan jota voimme käyttää muuntohuumeiden säätelyyn ilman että lääkevalvonnan tehtävät ja legitimiteetti hämärtyvät.

Log in to comment

Discuss this article

HUOM: Olen jättämässä kommenttia keskusteluun vieraana.