Politiikka

Muihin kategorioihin sivuillani sopimattomia kirjoituksia päivän poliittisista aiheista.

Tämän puheenvuoron kirvoitti aamun uutinen hopeaveden määrittelemisestä lääkkeeksi sen markkinoinnin suitsimiseksi. Fimea on THL:n tapaan tarttunut nanopartikkeleita hopeaa sisältävien vesiliuosten käyttöön suun kautta. Orofessori Kirsi Vähäkangas on todennut käytännöstä tyylikkäästi: ”Kun sanon, että hopea on myrkyllistä, se ei ole mielipide. Puhun sen tiedon varassa, mitä olen 40-vuotisen urani aikana kerännyt.” Kysymys on aivan ilmiselvästi huuhaasta ja vieläpä vaarallisesta sellaisesta. Ei ole epäilystäkään etteikö hopeaveden oraalinen käyttö lapselle olisi kiireellisen huostaanoton peruste. Itsensä jokainen saa halutessaan myrkyttää mutta valheellisin väittein sillä rahaa tekeviä voi perustellusti syyttää petoksesta ja pahoinpitelystä. Valitettavasti meillä ei ole puoskarilakia joka tarjoasi ratkaisun tällaisiin ongelmiin. Fimean päätös käynnistää hopeaveden lääkkeeksi luokittelu on nimittäin huono juttu. Se rapauttaa uskoa Fimean toimintaan toissijaisten tarpeiden täyttämiseksi.

Julkaisin tämän kirjoituksen alunperin 20.7.2016 Facebook-tililläni mutta kuten kaikki tiedämme, se on paras tapa piilottaa juttuja. Niinpä julkaisen kirjoituksen nyt hiukan palautteen perusteella parannettuna ensimmäisenä päivän politiikkaan liittyvänä kirjoituksena verkkosivuillani.

Antero Vartia, Mikko Kiesiläinen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Päivittäistavarakauppa ja muutamat muut ovat jo pidempään rummuttaneet "tarvetta" vapauttaa eri määrin lääkejakelua. Pisimpään rumpua ovat paukuttaneet Päivittäistavarakauppa ja KKV. Keskityn nyt kansanedustaja Antero Vartian esitykseen vapauttaa apteekin perustaminen kenen tahansa proviisorin oikeudeksi. Vartia ei ole täsmälleen ottaen näin ilmaissut ja oletan että hänkin tarkoittaa jotakin mallia jossa pelkkä maisteritutkinnontasoinen proviisorin tutkinto ei riitä vaan pitää olla pikkuisen muutakin hihassa. Oikaiskaa jos olen väärässä. Parhaan ymmärrykseni mukaan esityksen tavoitteena on alentaa lääkkeiden hintoja. En ole pistänyt merkille onko Vartia ilmaissut asiaa täsmällisemmin; siis tarkoittaako hän kuluttajahintoja ylipäänsä, lääkeskustannuksia valtiolle vai kansalaisten lääkkeistä maksamaa hintaa. Olen asiasta kansanedustajan kanssa hiukan vääntänyt. Aluksi näin ilokseni että tiedolla oli jonkun verran vaikutusta esitykseen; se eli hiukan siitä mitä se oli alkuperäisessä ulostulossa. Valitettavasti kehitystä ei ole enää viimeisen vuoden aikana tapahtunut vaan argumentaatio on kääntynyt liturgiaksi.

Minua riepoo käytävässä keskustelussa se miten vähällä ymmärryksellä suomalaisesta lääkejakelusta keskustelua käydään. Oma pätevyyteni osallistua keskusteluun on Kuopion yliopistossa 1994-97 suoritettu farmaseutin tutkinto ja sitten vuosien 1997-2009 aikana pienen pienissä erissä suoritetut proviisorin tutkinnon sosiaalifarmasian pääaineen opinnot. Noissa opinnoissa painottui paljon epidemiologia ja lääketaloustiede. Proviisorin tutkintoa minulla ei siis ole. Oma käytännöllinen kokemukseni apteekkityöstä rajoittuu 3 kuukauden harjoitteluun Yliopiston apteekissa 1996. Sairaala-apteekista/lääkekeskuksista minulla on yhteensä reilu parin vuoden työkokemus mutta vuoden 2003 jälkeen en ole alan hommia tehnyt. Riippuvuuttani ja sidonnaisuuksiani voi arvioida tarkemmin portfolioni perusteella.