Saanko olla totta? ilmestyi jo neljä vuotta sitten. Se on lojunut ensin toista vuotta lukemattomien kirjojen pinossani – melko mittava pino – ja sitten ollut luettavana toista vuotta. En tiedä onko se enemmän ähkyä hlbtiq-kirjallisuudesta vai epätasaista laatua artikkeleissa.

Kirja jakautuu oikeastaan kahteen osaan: hlbtiq-henkilöiden ja heidän läheistensä kertomuksiin elämänvaiheista joissa he ovat tarvinneet ammatillista apua ja ammattilaisten artikkeleihin hlbtiq-asiakkaiden kohtaamisesta erilaisissa viitekehyksissä. Kirjan toimittajilla on vaikuttava kokemus aihepiiristä ja kirjoittajissa on arvostettuja asiantuntijoita kuten Maarit Huuska, Arja Penttinen ja Jack Dreschner.

Olin aika pettynyt kirjaan kokonaisuutena. Sen alkupuolen kertomukset ovat melko tasapaksua terapiakokemusten jakamista. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) työntekijöille sen lukeminen on varmasti kiitollista sillä he saavat paljon hyvää palautetta, mutta minua tunnettujen ihmisten elämään tirkisteleminen ei lopulta jaksa kiinnostaa. Toimittajat olisivat voineet painottaa kirjoittajille hiukan enemmän sitä miten kokemuskouluttaja on hyödyksi ammattilaisille. Itselleni vieraamman transkokemuksen lukeminen oli tietysti kiinnostavampaa ja kokemusosan vaikuttavinta antia olikin intersukupuolisen Terhin kertomus kaikessa järkyttävyydessään.

Tiedollisen osan alkuun on pakattu yksi kirjan parhaista artikkeleista, Leena Nissisen ammattilaisen voimavaroja ja uupumista koskeva kirjoitus. Matti Hyrckin artikkeli ”Inhimillinen seksuaalisuus jumalallisena ongelmana” on todella onnettomasti otsikoitu. Puntaroin sitä lukiessani, onko tämä rautaa vai hömppää ja kallistuin lopulta jälkimmäiseen. Vaikka fundamentalistiskristillisen jumalkäsityksen jungilainen analyysi onkin herkullisen lyttäävää, olisin kaivannut vähemmän romanttista kirjoitustyyliä. Maarit Huuskan artikkeli sen sijaan antaa varmasti ammattilaisille paljon. Sitä miten opettajat vastaanottavat Juha Kilpiän heille nostaman riman voin vain arvailla mutta alan ulkopuolisesta se näyttäisi olevan MM-lukemissa. Katrina Lumikallion artikkeli ei valitettavasti tarjoa merkittävästi uutta hänen aiemmin julkaisemaansa Raporttiin eheytysideologiasta. (PDF-muodossa FinnQueerissa)

Toimittajat ovat painottaneet kirjassa aivan liikaa hengellistä (uskonnollista) kenttää ja useimmat noista artikkeleista jäivät puoleen väliin. Valitettavasti myöskään kustannustoimittaja ei ole tehnyt työtään kunnolla ja kirjassa on häiritsevän paljon virheitä. Koska aika ei kuitenkaan kohtele tietokirjoja kauniisti, lienee tämä silti paras tällä hetkellä ajantasaisista hlbtiq-kirjoista ammattilaisille.

Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus
Liisa Tuovinen, Olli Stålström, Jussi Nissinen, Jorma Hentilä (toim.)
Gaudeamus, Tallinna, 2011

Log in to comment

Discuss this article

HUOM: Olen jättämässä kommenttia keskusteluun vieraana.

Huom!

Lukemisestani kirjoittaminen on jäänyt viime aikoina vähälle mutta olen alkanut käyttää Goodreads-palvelua jossa voit katsoa mitä olen lukenut ja mitä mieltä olen siitä ollut.