Pettersonin paljon jaettu kolumni herättää huomautuksia aiheesta kymmeniä ellei satoja kertoja puhuneessa:

  1. Heteroseksuaalisuus tuli Kertbenyn muodostamaksi poissulkemisen kautta. Hän tarvitsi vastinparin homoseksuaaleille ja heterot tulivat näin määritellyksi homoseksuaalien määrittelyn tähteinä.
  2. Puheen viitekehys Kertbenyn kirjeessä Preussin oikeusministerille oli lääketietellis-juridinen. Elettiin aikaa kun lääketiede ml psykiatria oli nouseva tiede joka ratkaisi kaikki ihmisen ongelmat. Mielenkiinto perversseihin ihmisiin oli luokittelevaa, kuvailevaa, selityksiä rakentamaan pyrkivää ja jossain merkityksessä hoitavaa. Minkäänlaista ymmärrystä seksuaalisuudesta ylitse fysiologisen tason ei tuolloin ollut tieteellisessä asiayhteydessä. Kertbenyn määrittely oli osa kehitystä jossa kansallisvaltioiden muodostumisen yhteydessä kristillinen synnin käsite ei enää ollut riittävä kontroilloimaan tabua ja kiellettyä halua vaan tarvittiin lakiin kirjoitettu kielto, rikosnimike. Samalla luotiin pohja sairausleimalle sillä nuo alkelliset selitysmallit elivät lääketieteellisessä kirjallisuudessa pitkälle 1900-luvulle, jopa 1970-luvulle saakka. Osin tästä käsitteen syntymisen viitekehyksestä johtuen 'homosexual' on englanninkielisessä kulttuurissa paljon negatiivisempi ilmaisu kuin myöhemmin syntynyt 'gay'.
  3. Nuo määrittelyt eivät vielä millään tavalla muodostaneet uusia identiteettejä sen paremmin homoseksuaaleille kuin heteroille. Koko heterouden käsite hautautui ja puhe keskittyi homoseksuaaleihin. Homo- ja lesboidentiteetti syntyivät vasta 1950-60-luvuilla hlbt-ihmisoikeusliikkeen syntyessä. Tuo erillinen identiteetti on järisyttävintä ja ehkä haitallisinta mitä ihmisoikeusliike sai aikaan. Välineestä on tullut taakka ja kehityspysähtymä. Erillistä heteroidentiteettiä ei ole koskaan muodostunut koska se ei ole tarpeellista. Tai ehkä näemme sellaisen muodostumassa nyt kun meillä on heteropride-puuhamiehiä.
  4. 1800-luvun lopun suurakaupungeissa kuten Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä oli jo kukoistava homoalakulttuuri jossa miehet tapasivat tietyissä kahviloissa, kapakoissa ja julkisissa paikoissa myös harrastaakseen seksiä. Homoseksuaalisen miehen malli oli tuolloin 'molly', feminiininen ja pehmeä 'kolmannen sukupuolen' edustaja. Kuva joka oli omiaan vaikuttamaan seksuaalisuuden ja sukupuolen käsitteiden sekoittumiseen varhaisessa lääketieteellisessä seksologiassa. Opittua ja perinnöllistä ei vielä tähän päivään pystytä seksuaalisuuden saralla erottamaan, joten ei ihme ettei mollyä erotettu hermafrodiitista. Tuo homomiehen kuva murtui oikeastaan vasta Tom of Finlandin piirrosten vaikutuksesta 1970-luvun lopulla!
  5. 1860-1930 seksologinen tutkimus kuvasi ensimmäistä kertaa sukupuolen moninaisuutta ja ensimmäiset sukupuolen korjaukset tehtiin, kuten Tanskalainen tyttö meille näyttää. Kaiken kaikkiaan tuo tutkimus oli kuitenkin linneeläistä taksonomista luokittelua ja tirkistelyä psykososiaalisen tiedon puuttuessa tutkimuksesta. Sex/gender -käsitepari on paljon myöhempää kehitystä.
  6. Sodomiitin ja gayn ero on siinä että kuka tahansa hetero voi sodomioida toista heteroa olematta gay. Sodomia oli jotain mihin kuka tahansa saattoi syyllistyä kuten Pettersson kuvaa. Gay on suljettu identiteetti joka rajaa aivan yhtä paljon mahdollisuuksia kuin hetero. Sodomiitti oli kuka tahansa näitä akteja tekevä. Vaikka se oli haukkumasana kuten gay alunperin, se ei kuitenkaan muodostanut identiteettiä. Tällä on yhteytensä viettelyteoriaan joka oli vahvasti taustalla myös Oscar Wilden oikeudenkäyntiä seuranneessa Britannian puhdistuksessa sodomiiteista. Brittien lakiin kirjoitettu kielto tunnettiinkin nimellä buggey act, buggeryn tarkoittaessa peppuseksiä.
  7. Preussin rikoslaki tuli 1930-luvulla kansallissosialistien täydentämäksi ja 'paragraph 175' säilyi Saksan rikoslaissa pitkään viimeisenä Natsi-Saksan elävänä muistona. Aiheesta on samanniminen dokumenttielokuva.
  8. Homoseksuaalisuuden kielto on länsimaista levinnyt hyvin pitkälle abrahamilaisten uskontojen mukana itään. Siellä synnin käsite on vieras ja lähestymistapa seksuaalisuuteen on samankaltainen kuin Foucaultin kuvaaman antiikin Kreikan: seksuaalisuus on vahva voima joka ankkuroi meidät karman kiertoon jollemme hillitse halujamme. Toinen vahva vaikuttava kulttuurinen tekijä siellä on sukuvelvoite joka on vahvempi kuin länsimainen individualismi.

Petterssonin lähdeluotteloa täydentäisin:
Olli Stålström: Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu
Robert Aldrich: Rakkaus samaan sukupuoleen - homoseksuaalisuuden historia
YLE/Tarinatalo: Homo-Suomen historia
Paragraph 175

Maria Petterssonin kolumni "Heteroseksuaalisuus keksittiin vuonna 1868"
http://yle.fi/uutiset/3-9576430

Log in to comment

Discuss this article

HUOM: Olen jättämässä kommenttia keskusteluun vieraana.