Tero Kankaanperä

Tapaus Alma Media vs Johanna Korhonen

Olen mielestäni optimisti, mutta myös realisti. Pidän jalat maassa, mutta haluan uskoa että lähtökohtaisesti asiat ovat hyvin. Aina välillä elämä tinttaa märällä lahnalla päin näköä niin, että on vaikea hetkeen keksiä mitään sanottavaa. Tänään julkisuuteen pulpahtanut Alma Media vs. Johanna Korhonen syrjintätapaus on juuri tällainen märkä lahna. Olin aluksi hengästynyt ja sanaton lukiessani ja kuunnellessani lukuisia verkossa julkaistuja juttuja aiheesta.

Korhosen julkaisema aineisto ja haastattelut kuulostavat todellisilta, Alma median viestintä ei. Konsernin viestinnässä näkyy kriisiviestinnälle ominainen minimalismi, joka myös syyllisyyteen voidaan liittää. Korhonen tekee esimerkillistä työtä syrjintätapauksen dokumentoinnissa: hän on kirjannut täsmällisesti ylös tapahtuneet asiat, ihmiset ja paikat. Korhonen toistaa muistista muiden osapuolien tosiasiallisia lausuntoja ja osoittaa vakuuttavasti tapahtumien todellisuutta.

Alma media taas on linnoittautunut puolusta kannalle ja pyrkii vaikenemaan tapahtuneen kuoliaaksi. Semantiikka "luottamuspulasta" on silkkaa sontaa eikä se yksinään ole mikään perustelu. Siihen täytyy aina liittää todellinen perustelu siitä, mistä luottamuspula on syntynyt. Se, että ei aktiivisesti tuo esille kumppaninsa tai puolisonsa sukupuolta työpaikkahaastattelussa ei todellaan ole minkäänlaisen luottamuspulan aihe. Henkilön perhesuhteissa ei ole mitään sellaista asiaa, joka millään tavalla liittyisi työpaikan hakemiseen.

Olen todella tyrmistynyt tapahtuneesta. Minun hyvin vaikea uskoa tapahtunutta todeksi, en halua uskoa että tällaista voi tapahtua Suomessa tänä päivänä! Toivon todella, että näemme tulevina päivinä jyrkän romahduksen Alman pörssikurssissa ja että lukuisat netissä orastavat boikotit Alma mediaa vastaan ottavat vahvasti tuulta alleen.