Matthew Shepardin nimi ei ole suomalaisille tuttu, mutta sen pitäisi olla, joten tiivistetäänpä tarina tähän ensin tosi lyhyesti:
Matthew Shepard oli 21-vuotias, avoin, homoseksuaalinen yliopisto-opiskelija. Lokakuun 7. päivä 1998 hän oli yksin baarissa Laramiessa, joka on suurinpiirtein Savonlinnan tai Vihdin kokoinen pikku kaupunki Wyomingissa Yhdysvalloissa. Hän tarttui Aaron James McKinneyn ja Russell Arthur Hendersonin tarjoukseen ja lähti heidän kyydissään baarista kotiin. 18 tuntia myöhemmin pyöräilemässä kaupungin ulkopuolella ollut Aaron Kreifels luuli häntä ensin variksenpelättimeksi mutta soitti apua kun tajusi että aitaan sidottu hahmo on ihminen. Viisi päivää myöhemmin Matthew Shepard kuoli sairaalassa päävammoihin tulematta koskaan tajuihinsa. McKinneyn ja Hendersonin tunnustusten ja todistusaineiston perusteella vammat syntyivät kun miehet hakkasivat aitaan sidottua Matthewtä nyrkein ja pistoolilla. Yksityiskohtaisemman version tarinasta löydät Wikipediasta englanniksi.

Matthew Shepardin tapaus on yksi niitä harvalukuisia asioita, joista en pysty puhumaan objektiivisesti. Siinä yhdistyvät väkivalta, tyhmyys, kuolemantuomio ja välinpitämättömyys tavalla, joka saa pulssini nousemaan välittömästi ja mielentilani varsin herkäksi. Matthew oli minua kaksi vuotta nuorempi ja hänen kuolemansa sattui aikaan, jolloin jo seurasin maailman hlbt-tapahtumia netin välityksellä. Uutiset tapauksesta levisivät nopeasti hlbt-verkostojen kautta Suomeenkin ja järkyttivät myös suomalaista yhteisöä. Muistan jo tuolloin olleeni syvästi järkyttynyt tapahtuneesta. Nyt Israelin ampumistapaus sai minut tarttumaan jo pitkään aikaa vuoroaan odottaneeseen Matthew Shepard Storyyn ja The Laramie Projectiin. Kumpaakaan ei ole nähty Suomen televisiossa.

The Matthew Shepard Story on televisioelokuva, joka kuvaa Matthew vanhempien puntarointia puheenvuorosta jonka he antoivat McKinneyn oikeudenkäynnissä syyllisyyden toteamisen jälkeen ennen tuomion määräämistä. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat siis muutaman päivän ajalle, mutta menneisyyttä pengotaan paljon muistojen kautta. Katsojalta otetaan heti aluksi luulot pois hyvin graafisella ja karkeaksi tehostetulla kohtauksella Matthewn tappamisesta. Matthewn isä tekee kansainvälistä uraa ja oli poissa paljon poikien (Matthewllä on nuorempi veli) lapsuudessa ja hänen työnsä vei myös pojat Sveitsin amerikkalaiseen kouluun. Matthewn kuoleman jälkeen hänen äitinsä Judy Shepard on tehnyt valtavasti työtä viharikoslainsäädännön edistämiseksi Yhdysvalloissa. Muistojen kautta piirtyy kaunistelematon kuva murhatusta nuoresta miehestä. Matthew Shepard Story on neljästä aiheesta tehdystä elokuvasta paras aloituspiste, sillä se kertoo tarinan faktat.

The Laramie Project on erikoinen käsikirjoitus. Se perustuu pariin sataan haastatteluun, jotka ohjaaja Moisés Kaufman ja muut Tectonic Theater Projectin jäsenet kokosivat Laramiessa tapahtumien jälkeen. Elokuva on yksi käsikirjoituksen toteutus, mutta ensisijaisesti se on kirjoitettu näyttämölle. The Laramie Project on kokoelma autenttisia tapahtumia ja haastatteluja Laramiessa näyteltynä televisiosta ja elokuvista tuttujen näyttelijöiden voimin. Haastattelut työstävät kaupunkilaisten surua ja muita väkivallan herättämiä tunteita aidosti ja herkästi. Siitä käy selvästi ilmi, että haastattelujen tekeminen on ollut myös haastattelijoille ajoittain hyvin raskasta. Itkin vuolaasti molempien elokuvien aikana ja se oli varsin puhdistava kokemus. Kolmas Matthew Shepardin tragediasta tehty elokuva "Anatomy of a Hate Crime" on näkemättä ja se voisi avata kahdessa edellisessä ymmärrettävän ohueksi jäävää tappajien näkökulmaa.

Matthew Shepardin tarina on messiaaninen. Järjettömän ja silmittömän väkivaltaisen viharikoksen uhriksi joutunut nuori mies on nostettu lainsäädännön muutoksia ajavan liikkeen keulakuvaksi. Tässä tapauksessa messias on kuitenkin varsin rosoinen, kaukana viattomasta uhrilampaasta. Merkille pantavaa on kuitenkin, että Matthew Shepard Foundationin keulassa touhuaa edelleen Matthew äiti, Judy Shepard.

Tapaukseen liittyy lukuisia kuvottavia yksityiskohtia ja elokuvia katsellessa tuntee paitsi pohjatonta surua myös pyhää vihaa. Aika korkealle inhokkien listalla pääsee syytettyjen käyttämä "gay panic" -puolustus, jota ei voisi käyttää sivistysvaltiossa. Eniten minua inhottava nyanssi tapauksessa on kuitenkin pastori Fred Phelpsin tempaukset sen aikana ja jälkeen. Phelps on lude, joka pitäisi polkaista littanaksi! Hän häpäisee jatkuvasti Matthew Shepardin muistoa julistaessaan jumalan tuomiota homoille ja kehtasi viedä mielenosoituksensa sekä Matthew hautajaisten että Hendersonin ja McKinneyn oikeudenkäyntien ulkopuolelle. Phelps on syystä Brittien ei-toivottujen henkilöiden listalla eikä hänellä ole asiaa kuningaskuntaan; Suomessa tuo aivonsa uskonnolla mädättänyt paise on käynyt.

Toinen tapauksen jälkimainingeissa minun pyhän vihani kohteeksi joutuva henkilö on George W. Bush. Olen aina inhonnut Bushia syvästi, mutta luettuani hänen uhkauksestaan käyttää veto-oikeuttaan jos senaatti hyväksyy Matthew Shepard Actin nimellä kulkevan liittovaltion viharikoslain lisäsin GWB:n jatkoksi listaan sellaisia historian suurmiehiä kuin Adolf Hitler, Josef Stalin ja Robert Mugabe. Bush jos kukaan 2000-luvun valtionpäämiehistä pitäisi haastaa vastaamaan rikoksistaan ihmisyyttä vastaan. Kiitos GWB:n pian 11 vuotta Matthew Shepardin raa'an murhan jälkeen Yhdysvalloissa ei vieläkään ole minkäänlaista viharikoslainsäädäntöä. MIND YOU: Ei ole muuten Suomessakaan!

The Matthew Shepard Story, Roger Spottiswoode, 2002, http://uk.imdb.com/title/tt0267736/

The Laramie Project (elokuva), Moisés Kaufman, 2002, http://uk.imdb.com/title/tt0257850/

The Laramie Project: http://www.laramieproject.org/

Log in to comment
Marko hahmo
Marko vastasi aiheeseen: #53 12.10.2010 03:31
Taas on Matthew'n kuoleman vuosipäivä. Molemmat elokuvat on tullut katsottua ja itkettyä. Ei hän varmasti pyhimys ollut, mutta marttyyri hän on - ja elämää suurempi symboli ja ikoni. Ei löytynyt paljonkaan suomekielellä mitään hänestä tarpeeseen (Facebookissa jaettavaksi), joten kiitos tästä!

Discuss this article

HUOM: Olen jättämässä kommenttia keskusteluun vieraana.